Uusperheiden määrä on lisääntynyt huomattavasti useissa Euroopan maissa viimeisten vuosikymmenten aikana. Tämän vuoksi yhä useammilla lapsilla on nykyään myös isä- ja äitipuolia.
Sisarukset ovat yleensä tärkeitä toisilleen koko elämänsä ajan. Mutta kuinka usein sisarukset asuvat lähellä toisiaan? Tutkimme tätä ruotsalaisten rekisteriaineistojen avulla. Havaitsimme, että lähellä asuva sisarus on yleisempi iäkkäämmillä aikuisilla, joilla ei ole muita...
Esiteollisessa Suomessa oli tavallista, että kolme sukupolvea asuivat saman katon alla. Tavallisesti isän puoleiset isovanhemmat asuivat samassa taloudessa poikansa ja tämän perheen kanssa, mutta äidin puolen isovanhempien asuminen tyttärensä perheen kanssa ei sekään ollut tavatonta.
Suomi on väestörakenteeltaan maailman ikääntyneimpiä maita. Eliniän pitenemisen ja matalan syntyvyyden seurauksena ikäihmisten osuus jatkaa edelleen kasvuaan, minkä myötä väestöllinen huoltosuhde (työikäisen väestön suhde eläkeikäisiin) heikkenee huolestuttavasti.
Lapsettomien osuus on Suomessa korkea. Noin joka viides 60-luvun loppupuoliskolla ja 70-luvun alkupuoliskolla syntynyt, eli nykyinen 45–55-vuotias nainen ja yli joka neljäs vastaavan ikäinen mies, on lapseton.
Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset ja matkalla sairaalaan tapahtuneet synnytykset ovat tuplaantuneet kymmenessä vuodessa Suomessa.
Tässä Tietovuoto-artikkelissa tarkastelemme, ovatko parisuhdehistoriat yhteydessä hyvinvointiin kuudenkymmenen ikävuoden jälkeen.
Väestöllisten seksuaalitutkimusten aiemmat tulokset osoittavat, että naiset eroavat suuresti taipumuksiltaan ja kyvyiltään kokea orgasmeja. Jotkut naiset eivät koe koskaan orgasmeja ainakaan yhdynnässä, ja toiset saavat helposti useita orgasmeja seksin tai itsetyydytyksen aikana. On tarpeen...
Sosiaalisiin verkostoihin kuuluvat perheen lisäksi sukulaiset ja ystävät. SHARE-tutkimus tarjoaa ensimmäistä kertaa vertailukelpoista tietoa siitä, miltä suomalaisten verkostojen koko näyttää verrattuna muihin eurooppalaisiin. Yllättävä uusi tulos selviää toukokuun...
Yksi pitkä avioliitto on yleisin länsi- ja pohjoiseurooppalaisten liittohistoriatyyppi, selviää eurooppalaisen ikääntymistutkimuksen Survey of Health, Ageing, and Retirement in Europe (SHARE) elinkaarihaastatteluista. Vaihtelua kuitenkin löytyi.