Kansainvälisesti adoptoituna Suomessa
Ulkomailta adoptoitujen nuorten kokemuksia suomalaisuudesta ja erilaisuudesta
Tämän tutkimuksen tavoitteena on antaa ääni kansainvälisen adoption osapuolista tärkeimmälle ja vähiten kuullulle, eli adoptoidulle itselleen. Näitä adoptoitujen nuorten kokemuksia tuodaan esille kulttuurisen identiteetin ja erilaisuuden viitekehyksessä. Vaikka tutkimuksessa keskitytään kansainvälisesti adoptoituihin, se tuottaa tietoa kantaväestön suhtautumisesta erilaisuuteen ylipäätään. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta kansainvälisestä adoptiosta ja kansainvälisesti adoptoiduista, joista on Suomessa vähän tutkimustietoa.
Suomeen adoptiolapset saapuvat useimmiten vauva- tai pikkulapsi-ikäisinä, jolloin heillä ei välttämättä ole muistikuvia synnyinmaastaan tai tietoa biologisista vanhemmistaan. Useasti heidät erottaa syntyperäisistä suomalaisista vain ulkonäkö. Kantaväestöstä poikkeava ulkonäkö saattaa vaikeuttaa suomalaisuuteen samaistumista, kun adoptoitu joutuu arjessaan kohtamaan kyselyjä alkuperästä ja ”oikeista” vanhemmista. Kansainvälisesti adoptoitujen kantaväestöstä ja perheestä poikkeava ulkonäkö luo mielenkiintoisen kysymyksenasettelun koskien heidän kulttuurista identifioitumistaan. Onko niin, että adoptoitujen kohtaama erilaisuuden kokeminen heikentää heidän samaistumistaan suomalaisuuteen?
Julkaisun tiedot
Julkaisija | Väestöliitto ry, Väestöntutkimuslaitos |
---|---|
Kirjoittaja | Heidi Ruohio |
ISBN | 978-952-226-033-8 |
Kustantaja | VL-Markkinointi Oy |
Taitto | Mika Takoja |
Sivumäärä | 48 |