Kuntavaalitavoitteet 2021

Kunnat ratkaisevat miten lapset ja nuoret pärjäävät koronavuoden jälkeen

Lue myös kuntavaaliblogimme ja katso kuntavaalivideomme

Sote-uudistus korostaa kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyön tarvetta

Ihmisten hyvä elämä kasvaa ihmissuhteissa ja tärkeissä yhteisöissä. Kotikunnan päätökset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten hyvä arki eri ikäisillä ja erilaisilla ihmisillä sujuu. Kunnan ja tulevan hyvinvointialueen pitää yhdessä suunnitella lasten, nuorten ja perheiden palvelut niin sujuviksi ja yhtenäisiksi, ettei ihmisten tarvitse miettiä, kuka palvelut järjestää. Kunnan vastuulla on edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Siihen se tarvitsee tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa.

Kunnan maine lapsi- ja perheystävällisenä kantaa pitkälle

Suomessa lasten määrä vähenee ja väestö ikääntyy. Väestöliiton väestöpoliittinen raportti on hyödyllistä luettavaa kuntapäättäjille. Kotikunnasta kannattaa rakentaa lapsi- ja perheystävällinen niin että sen toimet lisäävät nuorten tulevaisuuden uskoa ja perheiden mahdollisuutta toteuttaa omien toiveidensa mukainen lapsiluku. Kunnan elinvoimaa vahvistaa myös laadukkaaseen kotoutumiseen perustuva työperäinen maahanmuutto, jossa huomioidaan koko perheen tarpeet.

Toivoimme jokaisen valtuutetun toimivan seuraavien konkreettisten aloitteiden puolesta kunnanvaltuustossa:

1. MAKSUTONTA EHKÄISYÄ TARJOTTAVA NUORILLE

Väestöliitto kannattaa maksuttoman ehkäisyn tarjoamista alle 25-vuotiaille nuorille.

Maksuton ehkäisy edistää terveyttä tasa-arvoisesti ja näkyy vähenevinä sosiaali- ja terveydenhuollon kuluina pitkällä aikavälillä. Suomessa on jo kymmeniä kuntia, jotka tarjoavat maksutonta ehkäisyä nuorille.

Esimerkiksi Raumalla klamydiatartuntojen määrä alle 20-vuotiaiden on laskenut maksuttoman ehkäisyn käyttöönoton jälkeen kolmanneksella. On arvioitu, että Rauma säästää maksuttomalla ehkäisyllä vuosittain 100 000 euroa. Myös Vantaalla nuorten maksuttoman ehkäisyn käytön on todettu vähentäneen raskaudenkeskeytysten määrää 36% 15-19-vuotiailla ja 14% 20-25-vuotiailla.

Seksuaalisuuteen tutustumisen ja seksuaalisten kokeilujen tulee olla turvallista. Kaupungin näkökulmasta parasta on tukea nuoria perustamaan perheitä, kun he ovat siihen todella valmiita. Maksuttoman ehkäisyn kautta nuoret oppivat ottamaan vastuun omasta ja muiden seksuaaliterveydestä. Suunnittelematon raskaus tai abortti sekä siitä johtuva psykologinen kuormitus voivat häiritä nuoren identiteetin kehitystä, koulunkäyntiä, työelämän alkua ja hyvinvointia.

Saavutettava ehkäisy ja neuvonta vähentävät seksuaalisuuteen ja seksitauteihin liittyvää stigmaa. Seksitauteja ehkäisemällä turvataan myös nuorten hedelmällisyyttä.

2. OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON PALVELUISSA OTETTAVA PERHEET HUOMIOON

Oppilas- ja opiskelijahuollon järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle osana hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta. Oppilashuolto on lakiesityksen mukaan jatkossakin lähipalvelu, joka tarjoaa lapsille ja nuorille palvelut omassa koulussa ja oppilaitoksessa.

Palveluiden painopiste säilyy ennaltaehkäisevässä yhteisöterveydenhuollossa, mutta muutos mahdollistaa nykyistä toimivampaa palveluohjausta lapsille ja nuorille myös muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Esimerkiksi mielenterveyden asioissa tämä on tärkeää.

Väestöliitto katsoo, että oppilas- ja opiskelijahuoltoa tulee kehittää koko perheen tarpeita paremmin huomioivaan suuntaan. Kuntien tulee edistää monialaista perhekeskus-toimintamallia niin, että oppilashuollon palvelut toimivat samassa verkostossa muiden perheiden palveluiden, kuten neuvolan, lastensuojelun, sosiaali- ja perhetyön sekä järjestöjen ja seurakuntien perhetyön kanssa. Perheen arjen sujuvuutta tukevia kotipalveluita ja perhetyötä tulee voida tarjota osana oppilashuollon palveluita silloin kun niitä tarvitaan lapsen ja nuoren koulunkäynnin tueksi.

3. KUNNASTA PERHEYSTÄVÄLLINEN TYÖNANTAJA

Perheiden hyvinvointiin panostava kunta on myös perheystävällinen työnantaja. Perheystävällisyyden huomioivat työnantajat ovat tulevaisuudessa haluttuja työpaikkoja. Inhimillinen työelämä ja yksilöä ymmärtävä johtaminen ovat avainasemassa missä tahansa hyvässä työyhteisössä. Perheystävällisyys on valinta, jolla työnantaja voi halutessaan erottautua ja houkutella tulevaisuuden parhaimmat osaajat.

Perheystävällinen työnantaja on kunnalle erottautumistekijä, kun se kilpailee osaavasta työvoimasta. Työpaikan johdolla ja esihenkilöillä on perheystävällisyyden toteuttamisessa ratkaiseva rooli. Hyvä esihenkilö toimii itsekin esimerkkinä työn ja perheen hyvästä yhteensovittamisesta. Perheystävällisellä työpaikalla esihenkilöt ja henkilöstöhallinto toimivat oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja lainmukaisesti. Yksilöllisten ratkaisujen ja joustojen rinnalla on huolehdittava tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta työntekijöiden kesken.

Hyvä henkilöstöpolitiikka ja toimivat käytännöt työpaikalla hyödyttävät sekä työntekijää että työnantajaa. Perheystävällisyyden kehittäminen on osa työkyvyn ja työssä jaksamisen tukemista, työn tuloksellisuuden vaalimista, monimuotoisuuden toteutumista, tasa-arvoisuutta ja eri-ikäisten työntekijöiden johtamista.

4. KIUSAAMISEN EHKÄISY JA TURVATAITOJEN LISÄÄMINEN

Kiusaaminen on ryhmäilmiö, jonka kitkemiseksi on muutettava koko ryhmän toimintaa. Pelkkä kiusaajiin ja kiusattuihin keskittyminen ei riitä, vaan jotta kiusaaminen katoaa koulun arjesta, on puututtava koko luokan ja koulun toimintatapoihin, sääntöihin ja kulttuuriin. Kiusaamiseen puututaankin parhaiten varmistamalla, että koulussa on riittävästi turvallisia aikuisia, joilla on osaaminen ja työkalut puuttua kiusaamiseen, häirintään ja syrjintään. Lisäksi on taattava lapsille ja nuorille riittävät taidot tunnistaa ja ehkäistä epäasiallista käytöstä.

Koko kouluyhteisö on sitoutettava kiusaamisen vastaiseen työhön suunnittelemalla yhdessä nuorten kanssa toimintamalleja ryhmäytymiseen ja kiusaamisen vastaiseen työhön.

Lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja varhaiskasvatuksessa on vahvistettava ja kehotunnekasvatus, eli ikätasoinen seksuaalikasvatus, on lisättävä osaksi kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Ennaltaehkäisevät oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut on saatava myös kuntoon ja varmistettava, että kunnassa on riittävästi opinto-ohjaajia, koulukuraattoreita ja koulupsykologeja. Koulussa tehtävää nuorisotyötä, Ankkuritoimintaa sekä nuorisotyön menetelmien ja toimintamallien käyttöä oppilaitoksissa on lisättävä.

5. MAKSUTTOMAT HARRASTUKSET LAPSILLE JA NUORILLE

Harrastukset ovat tärkeä osa lasten ja nuorten elämää. Harrastuksissa on kyse mieleisestä tekemisestä, kaverisuhteiden vaalimisesta, itsensä kehittämisestä ja vahvuuksien löytämisestä sekä vuorovaikutuksesta turvallisen aikuisen kanssa. Harrastukset ovat hyvä tapa ehkäistä nuorten syrjäytymistä, vähentää sosiaalisten suhteiden puutetta ja lisätä nuoren onnistumisen kokemuksia omasta osaamisestaan. Harrastamisen hyödyt jakautuvat kuitenkin tällä hetkellä epätasaisesti. Lasten ja nuorten harrastamisessa on selviä eroja perheen tulotason mukaan: vähävaraiset lapset harrastavat muita harvemmin. Siksi Väestöliitto kannattaa harrastustakuuta.

Jokaisella kunnan nuorella on oltava mahdollisuus vähintään yhteen maksuttomaan harrastukseen. Kuntaan on nimettävä harrastuskoordinaattori, joka varmistaa sujuvan yhteistyön eri toimijoiden kuten koulujen ja harrastustoimintaa järjestävien tahojen kanssa. Kuntien on myös tuettava harrastus- ja nuorisojärjestöjen toimintaa avustuksilla ja tarjottava tiloja nuorten sekä nuoriso- ja harrastusjärjestöjen käyttöön.