Väestöliiton historiaa
Väestöliitto perustettiin Vanhalla Ylioppilastalolla 14.2.1941. Väestöliiton perustamisen taustalla oli huoli Suomen alhaisesta syntyvyydestä ja lapsiperheiden heikoista elinoloista. Liiton tuli sääntöjensä mukaan tehdä valistustyötä, puuttua lapsiperheiden elämää vaikeuttaviin epäkohtiin ja edistää yhteiskunnallisia uudistuksia.
Katso videomme Youtubesta, jossa historiamme ja tämän päivän työ napakkana koosteena
Väestöliiton perustajajäseniä olivat Suomalaisuuden Liitto, Nouseva Suomi ja Suomen Sosiaalidemokraattinen Työläisnaisliitto.
Väestöliitto keskittyi ensimmäisinä toimintavuosinaan sotaorpojen auttamiseen ja jälleenrakennustyöhön. Äitien, lasten ja koko väestön elinehtojen parantaminen olivat tuolloin mittavia haasteita. Kotisisarkoulutus käynnistyi heti sodan jälkeen. Pian sodan jälkeen myös ehkäisy- ja seksuaalikasvatusasiat tulivat mukaan liiton toimintaan. Tätä varten pareja ja perheitä tukemaan perustettiin avioliittoneuvoloita.
Väestöntutkimuslaitos perustettiin vuonna 1946 tuottamaan tutkittua tietoa poliittisen vaikuttamisen taustalle. Asuntopolitiikassa toimittiin aktiivisesti ja vaikutettiin aravalainsäädännön syntymiseen. Väestöliitto oli myös keskeisesti perustamassa ja luomassa Tapiolaa.
Perinnöllisyysneuvonta aloitettiin vuonna 1951 ja lapsettomuuden hoidot vuonna 1986. Perinnöllisyysklinikan toiminta siirtyi Norio-keskukseen vuonna 2013, kun Rinnekoti-Säätiön lasten kuntoutuskoti ja genetiikan palveluyksikkö sekä Väestöliiton perinnöllisyysklinikka yhdistyivät. Norio-keskus toimi harvinaisten oireyhtymien osaamiskeskuksena kunnes siirtyi osaksi Kehitysvammaisten Tukiliiton toimintaa.
Väestöliitto aloitti lapsettomuushoidot vuonna 1986 ja toiminta yhtiöitettiin Väestöliitossa vuonna 2007. Yli 11 000 lasta sai alkunsa Väestöliitossa tehdyistä lapsettomuushoidoista. Väestöliitto on ollut mukana vaikuttamassa alan lainsäädäntöön, viimeksi hedelmöityshoitolakiin vuodelta 2006 ja äitiyslaki-kansalaisaloitteen tukemiseen vuonna 2016. Väestöliitto myi lapsettomuusklinikkansa kokonaisuudessaan Mehiläiselle huhtikuussa vuonna 2017, joten toiminta kaikkine arkistoineen siirtyi Mehiläisen lapsettomuushoitoja antavalle Felicitakselle. Myyntiä edeltävistä toimenpiteistä ja hoidoista lisätietoja voi tiedustella Felicitakselta.
Nuorten seksuaalikasvatus tuli mukaan toimintaan
Kun suomalaiset oli opetettu ehkäisemään, seksuaaliterveyden alalla keskityttiin entistä voimakkaammin nuorten seksuaalikasvatukseen. Nuorten avoimet ovet perustettiin vuonna 1988 ja sen tavoitteena oli tukea nuorten kasvua ja kehitystä. Myöhemmin toimintaan ovat tulleet mukaan Miehen aika ja seksuaalista kaltoinkohtelua kokeneiden nuorten tukipalvelu, Nuska. Nyttemmin nuorten toiminnot on rakennettu omaksi kokonaisuudekseen ja Miehen aika toiminnoista kehkeytyi Poikien Puhelin, joka avautui 20.8.2007 ja on saavuttanut vankan suosion nuorten poikien keskuudessa.
Perheiden hyvinvointia edistettiin alkuaikoina tukemalla vanhemmuutta ja parisuhteita. Avioliitto- ja perheneuvoloiden perintönä syntyivät perheklinikat ja myöhemmin pikkulapsiperheitä tukeva perheverkko. Parisuhdeprojektin siivittämänä parisuhdekeskus perustettiin vuonna 2008. Maahanmuuttajaperheiden kotoutumista edistämään perustettiin vuonna 2003 monikulttuurinen osaamiskeskus, Kotipuu. Tänä päivänä nuo rakenteet on muutettu ja teemme työtä kotoutumisen, vanhemmuuden ja isovanhemmuuden sekä nuorten ja pikkulapsiperheiden vanhempien parisuhteiden tukemiseksi sekä maahanmuuttajien työelämäosallisuuden lisäämiseksi.
Kansainvälisen kehityksen kysymykset 1980-luvulla
Kehitysyhteistyö käynnistyi Väestöliitossa vuonna 1985. Sen tavoitteena oli edistää seksuaaliterveyttä ja -oikeuksia kansainvälisellä tasolla. Äitiysterveyden edistäminen sekä ihmisten oikeus ja mahdollisuudet itse päättää lastensa lukumäärästä ja lastenhankinta-ajasta ovat olleet tämän toiminnan kulmakiviä. Nyttemmin Väestöliitto toimii YK:n Väestörahaston Unfpan edustajana Suomessa ja on aktiivinen mm. ulkoministeriön suuntaan erilaisissa kestävää kehitystä ja seksuaalioikeuksia koskevissa kysymyksissä.
Väestöliitosta onkin kehittynyt vahva asiantuntija ja vaikuttaja niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. 2010-luvulla ryhdyimme aktiivisesti edistämään työn ja perheen yhteensovittamista ja vuosikymmenen toisella puoliskolla aloimme kehittämään verkkopalveluitamme, joiden tuloksena Hyvä kysymys -verkkopalvelu julkaistiin vuonne 2019.
Väestöliiton aloitteesta on saatu aikaiseksi tai olemme olleet aktiivisesti mukana aikaan saamassa:
- äitienpäivästä virallinen juhlapäivä 1941
- perhelisälaki 1943
- kotisisar/kodinhoitajakoulutus 1945
- lapsilisäjärjestelmä 1948
- aravalainsäädäntö 1949
- perhe- ja avioliitto- sekä perhesuunnitteluneuvonta 1947
- perinnöllisyysneuvonta 1951
- Asuntosäätiö ja Tapiolan rakentaminen 1953
- alkuraskauden terveystarkastus 1962
- kondomien laaduntarkastus 1973
- väestötieteen professuuri Helsingin yliopisto 1974
- perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkärien koulutus 1979
- eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän perustaminen 1995
- hedelmöityshoitolain valmistelu 2006
- terveystiedon opetus pakolliseksi perusopetuksessa 2006
- kotoutumislaki 2011
- perheystävällisen työkulttuurin edistäminen Suomen hallitusohjelmissa 2015-2019, 2019-2023, 2023-2027
- perheministeri Suomen hallitukseen 2015
- tasa-arvoinen avioliittolaki 2015
- ensimmäiset Perheystävällinen työpaikka -tunnukset myönnettiin 2017