Parisuhteen kriisit

Kriisit ovat mahdollisuus kasvuun.

Tyypillisiä parisuhteen kriisejä ovat muun muassa uskottomuus, mustasukkaisuus, toisen osapuolen vakava sairastuminen, läheisen sairastuminen ja kuolema, lapsettomuus, mielenterveyden ongelmat ja pitkäaikainen yhteyden puuttuminen.

Osa kriiseistä voi liittyä henkilökohtaiseen kasvuun ja kehitykseen, joka haastaa käsitystä onnellisesta parisuhteesta ja omasta itsestä. Osa kriiseistä on selkeästi pariskuntaa yhteisesti koskettavia, kuten lapsettomuus.

Parien välillä ilmenee eroja siinä, kuinka vaikeaksi kriisi koetaan. Yksilöllisiä eroja selittävät muun muassa persoonallisuuden piirteet ja keinot selviytyä vaikeista asioista. Osapuolten kyvyt säädellä tunteita ja tyyli kommunikoida vaikuttavat siihen, miten tilannetta pystytään ratkomaan. Myös muu elämäntilanne, kuten lapset, työ- ja taloudellinen tilanne, psyykkiset ja fyysiset voimavarat sekä sosiaalinen verkosto, vaikuttavat kriisin voimakkuuteen ja kestoon.

Toisinaan ulkopuolinen keskustelutuki on tarpeen, vaikka vuorovaikutus parisuhteessa muuten toimisikin. Jos parisuhteen osapuolista edes toinen kokee tarvetta ulkopuoliselle keskustelutuelle, on se tuolloin erittäin suositeltavaa. Jos toinen kokee halua työstää kriisiä ja toinen puolestaan ei, on tilanteen ratkaiseminen kotona kahden kesken hyvin vaikeaa. Tällaisessa tilanteessa ongelmat usein syvenevät ja pariskunnan välinen yhteys ja ymmärrys kärsii.

Lue lisää kriiseistä:

Kriisit kuuluvat elämään – MIELI ry

Shokista uuteen alkuun – MIELI ry

Väestöliiton palvelut parisuhteiden kriisitilanteiden tueksi:

www.hyvakysymys.fi/perhepulma

Psykoterapeutti vastaa nuorten aikuisten parisuhteen ongelmiin | Hyväkysymys.fi (hyvakysymys.fi)

Kriisiavun lähtökohtana on kokonaistilanteen kartoittaminen ja osapuolten arkisen toimintakyvyn arvioiminen. Tyypillisiä reaktioita äkillisiin kriiseihin ovat unettomuus, mielialan vaihtelut, ruokahaluttomuus, toimintakyvyn lasku ja keskittymisvaikeudet, tulee ensisijaisesti huolehtia jaksamisesta ja arjen rutiinien ylläpitämisestä. Käytännön tuki on tarpeen erityisesti silloin, kun perheessä on pieniä lapsia. Kriisiin liittyvien voimakkaiden tunteiden sietämisessä auttaa, kun ihminen saa mahdollisimman paljon lepoa ja turvaa läheisiltä ihmisiltä. Rutiinit rauhoittavat ylikierroksilla käyvää kehoa ja mieltä. Kriisien pitkittyessä seurauksena voi olla uupuminen ja kohonnut masennusriski.

Riidat parisuhteessa

Äkillisten kriisien lisäksi parisuhdetta kuormittavat toistuvat tai ratkaisemattomat riidat. Läheisyyden puute, väsymys, rahan- ja ajankäyttö, lasten kasvatus ja kotityöt ovat tavallisia aiheita riidoille parisuhteissa.

Kun yhteys kumppaniin katkeaa, tarpeet, toiveet ja ymmärretyksi tulemisen kokemukset jäävät täyttymättä aiheuttaen tyytymättömyyttä. Kun pettymystä ei osata ilmaista rakentavasti, parit saattavat ajautua kritisoimaan ja mitätöimään toisiaan. Puolustelemalla ja vetäytymällä parit rakentavat muuria välilleen. Jokaisessa parisuhteessa voi tulla tällaisia tilanteita.