Valtaosa suomalaisista pitää lapsiperheiden tukemista tärkeänä mutta kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat erottautuvat muista

Huomio kiinnittyi erityisesti siihen, että nykyisten päähallituspuolueiden, kokoomuksen ja perussuomalaisten, kannattajien välillä näkemyserot olivat suuria. Kokoomusta äänestäneistä useampi kuin yhdestäkään muusta puolueesta, yli puolet, oli sitä mieltä, että valtiovalta tukee perheitä jo riittävästi, kun taas perussuomalaisia äänestäneistä näin ajatteli alle kolmannes.

Väitteessä siitä, onko perheiden kahtiajako hyvä- ja huono-osaisiin voimistunut, perussuomalaisia äänestäneet olivat linjassa kaikkien vastanneiden kanssa; heistä 68 prosenttia oli sitä mieltä, että kahtiajako on voimistunut, kun kaikista vastaajista osuus oli 65 prosenttia. Kokoomusta äänestäneet sen sijaan poikkesivat kaikista muista; heistä vain hieman alle puolet arvioi kahtiajaon voimistuneen. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Miten arvioit valtiovallan onnistuneen perheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämisessä Suomessa? Kyllä-vastanneiden osuudet sen mukaan, mitä puoluetta äänesti vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Kuutta suurinta puoluetta äänestäneet sekä äänestämättä jättäneet.

Näkyykö puoluekannatus myös muissa kysymyksissä?

Valtiovallalle annettujen ”yleisarvosanojen” lisäksi tarkastelimme Perhebarometrissä, mitä mieltä suomalaiset ovat perhepoliittisista toimenpiteistä ja uudistuksista tarkemmin. Päätulos oli, että erilaisia toimenpiteitä pidetään tärkeinä ja jopa aiempaa tärkeämpinä riippumatta siitä, elääkö itse lapsiperhearkea vai muuta elämäntilannetta.

Mutta mahtaako näissäkin mielipiteissä olla puoluekannatuksen mukaisia eroja? Tarkastelemme tätä nyt barometriaineistolla kaikkien vastaajien keskuudessa tärkeimmäksi arvioitujen neljän toimenpiteen osalta. Kuinka tärkeäksi eri puolueiden kannattajat arvioivat joustavan työajan tai paremmat osa-aikatyön mahdollisuudet pienten lasten vanhemmille, lapsiperheiden asumisen tukemisen ja erillisen 200 euron lapsilisän vähävaraisille lapsiperheille?

Kuvio 2. Osuudet, jotka pitävät listattuja toimenpiteitä hyvin tai melko tärkeinä sen mukaan, mitä puoluetta äänesti vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

Kuten kuviosta 2 voi havaita, suomalaisten mielipiteet vaihtelevat myös neljän perhepoliittisen toimenpiteen osalta puoluekannatuksen mukaan. Erityisesti nykyisiä päähallituspuolueita äänestäneet erottautuvat muista. Vaikka kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajien arvioissa on eroa, erot näiden puolueiden kannattajien välillä ovat pienempiä verrattuna muiden puolueiden kannattajien arvioihin.

Perussuomalaisia äänestäneiden keskuudessa työelämän joustavuus nähdään muita harvemmin tärkeänä

Perussuomalaisia äänestäneet pitävät muita harvemmin työelämään liittyvää joustavuutta – joustavaa työaikaa ja parempia osa-aikatyön mahdollisuuksia pienten lasten vanhemmille – tärkeinä perhepoliittisina toimenpiteinä. Perussuomalaisten kannattajista vain vajaat kolme kymmenestä pitää näitä toimenpiteitä hyvin tärkeinä. Vaikka perussuomalaisten kannattajista melko tärkeänä pitävien osuus on suunnilleen samaa luokkaa kuin muita puolueita äänestäneillä, kokonaisuudessaan perussuomalaisia äänestäneistä alle 80 prosenttia pitää työelämän joustoja tärkeinä perhepoliittisina toimenpiteinä. Kaikkien muiden tarkasteltujen puolueiden äänestäjistä näin ajattelee yli 80 prosenttia.

Kokoomusta äänestäneissä on perussuomalaisia äänestäneiden jälkeen vähiten niitä, jotka pitävät näitä toimia hyvin tärkeinä: joustavan työajan kohdalla 36 prosenttia verrattuna muiden puolueiden 40–49 prosenttiin, ja osa-aikatyössä 34 prosenttia verrattuna 34–48 prosenttiin. On kuitenkin huomattava, että puoluekannatuksesta riippumatta suuri enemmistö suomalaisista pitää työelämän joustavoittamiseen tähtääviä toimenpiteitä vähintään melko tärkeinä.

Kokoomusta ja perussuomalaisia äänestäneet pitävät muita harvemmin erillistä 200 euron lapsilisää tärkeänä

Kysymyksissä siitä, kuinka tärkeitä vähävaraisille lapsiperheille suunnatut perhepoliittiset toimenpiteet, asumisen tukeminen ja erillinen 200 euron lapsilisä ovat, kokoomusta äänestäneet puolestaan erottautuvat muista eniten. Heistä harvempi kuin joka viides pitää lapsiperheiden asumisen tukemista ja harvempi kuin joka neljäs erillistä 200 euron lapsilisää vähävaraisille lapsiperheille hyvin tärkeänä perhepoliittisena toimenpiteenä. Perussuomalaisten kannattajissa on toiseksi vähiten, 31 prosenttia, niitä, jotka pitävät erillistä 200 euron lapsilisää hyvin tärkeänä perhepoliittisena uudistuksena. Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajista vain noin kolme viidestä – mutta silti heistäkin siis enemmistö – pitää tätä toimenpidettä vähintään melko tärkeänä. Muiden puolueiden kannattajien keskuudessa osuus on huomattavasti suurempi, noin neljä viidestä.

Sen sijaan kysymyksessä asumisen tukemisesta perussuomalaistenkaan kannattajat eivät ole kokoomuksen kanssa samoilla linjoilla: heistä 27 prosenttia ja muita puolueita äänestäneistä tai äänestämättä jättäneistä 24–37 prosenttia arvioi sen hyvin tärkeäksi. Vähintään melko tärkeäksi asumisen tukemisen arvioi lähes kolme neljästä perussuomalaisia äänestäneestä. Hieman useampi muista kuin kokoomusta äänestäneistä pitää asumisen tukemista vähintään melko tärkeänä (63 %).

Puoluekannasta riippumatta valtaosa pitää lapsiperheiden tukemista tärkeänä

Näyttää siis siltä, että nykyisten päähallituspuolueiden kannattajat ovat toisaalta keskenään eri mieltä siitä, kuinka hyvin valtiovalta on onnistunut perheiden tukemisessa ja kuinka tärkeitä erilaiset lapsiperheisiin kohdistuvat perhepoliittiset toimenpiteet tai uudistukset olisivat. Toisaalta mielipide-erot ovat tarkasteltujen yksittäisten toimenpiteiden osalta pääosin pienempiä kokoomusta ja perussuomalaisia äänestäneiden välillä kuin verrattuna muita puolueita äänestäneisiin. Perussuomalaisia äänestäneet pitävät työelämän joustoja muita harvemmin tärkeinä, ja kokoomusta äänestäneet ovat näissä kysymyksissä muista puolueista perussuomalaisia lähimpänä.

Kokoomusta äänestäneet puolestaan pitävät köyhien lapsiperheiden tukemista muita harvemmin tärkeänä, ja kysymyksessä erillisestä 200 euron lapsilisästä perussuomalaisia äänestäneet komppaavat kokoomuksen kannattajia. Sen sijaan kysymyksessä asumisen tukemisesta perussuomalaisia äänestäneet ovat linjassa muita puolueita äänestäneiden kanssa, ja kokoomusta äänestäneet pitävät tätä toimenpidettä muita harvemmin tärkeänä.

Luvut kertovat kuitenkin erojen lisäksi myös yhtäläisyyksistä. Riippumatta siitä, mitä puoluetta vastaaja äänesti vuoden 2019 eduskuntavaaleissa, valtaosa suomalaisista pitää yllä esitettyjä toimenpiteitä vähintään melko tärkeinä. Työelämän joustoja pitää tärkeinä suuri enemmistö, noin 75–90 prosenttia. Köyhille lapsiperheille kohdistuvia tukia pitää vähintään melko tärkeinä noin 60–80 prosenttia vastaajista.

Lisätietoja:

Tiia Sorsa, etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi

Lue lisää aiheesta

Lehtonen N., Sorsa, T. & Rotkirch A. (2023) Kaikki tykkää perheistä. Suomalaisten perhepoliittiset toiveet. Perhebarometri 2023. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, Katsauksia E58/2023.

Viittaaminen:

Sorsa, Tiia (2023).  Valtaosa suomalaisista pitää lapsiperheiden tukemista tärkeänä mutta kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat erottautuvat muista. Tietovuoto-artikkeli 8/2023. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/valtaosa-suomalaisista-pitaa-lapsiperheiden-tukemista-tarkeana/  [Viitattu: ##.##.20##].

---

Tutkimus on osa Sosiaaliset verkostot, syntyvyys ja hyvinvointi ikääntyvässä Suomessa (NetResilience) -hanketta, jossa ovat mukana Väestöliiton lisäksi Turun yliopisto, Helsingin yliopisto sekä Aalto yliopisto. Tutkimus on saanut rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.