Tietoisuus iän vaikutuksista hedelmällisyyteen

Lastenhankinta on siirtynyt yhä myöhemmäksi

Perheenlisäyksen suunnittelu ja lastenhankinta ovat siirtyneet vauraissa länsimaissa myöhemmäksi ihmisten elämässä viimeisten vuosikymmenten aikana. Tällä hetkellä eurooppalaiset naiset saavat ensimmäisen lapsensa keskimäärin 30-vuotiaina. Lastenhankinnan ajoittuminen on yhteydessä moniin eri tekijöihin yksilön elämässä, kuten koulutukseen, uran luomiseen, taloudellisen vakauden turvaamiseen sekä sopivan kumppanin löytymiseen ja sen mahdollisiin haasteisiin. Katsauksen mukaan korkeakoulutetut naiset lykkäävät lastenhankintaa muuta väestöä yleisemmin.

Vaikka lastensaannin lykkäämisen myöhempään aikuisuuteen voi monella tapaa mahdollistaa tai olla yhteydessä perhe-elämän kannalta hyviksi koettujen puitteiden saavuttamiseen, se voi tuoda mukanaan myös vaikeuksia. Esimerkiksi raskaaksi tulon vaikeudet sekä raskauden aikaisten ja synnytyskomplikaatioiden todennäköisyys kasvavat vanhemman iän mukana. Vanhemman ikä voi vaikuttaa myös syntyvän lapsen terveyteen sekä siihen, että perhekoko jää haaveiltua pienemmäksi.

Väestön hedelmällisyystietoisuudessa puutteita

Katsauksessa esiteltyjen tutkimusten mukaan sekä nais- että miespuolisilla korkeakouluopiskelijoilla on puutteita ja väärinkäsityksiä tiedoissa ihmisen lisääntymiskyvystä, hedelmällisyydestä ja iän yhteyksistä niihin. Lisäksi he yliarvioivat hedelmöityshoitojen sekä munasolupakastusten hoitoennusteita. Samaan aikaan kun mahdollisen perheenlisäyksen suunnittelu on siirtynyt myöhemmälle iälle, korkeakoulutetut vastaajat raportoivat pitävänsä biologista vanhemmuutta ensisijaisena vanhemmuuden muotona, verrattuna esimerkiksi adoptiovanhemmuuteen.

Myös terveydenhuollon ammattilaisilla ja lääketieteellisten alojen opiskelijoilla on todettu tietoaukkoja ihmisen hedelmällisyyteen ja laajemmin lisääntymisterveyteen liittyen. Esimerkiksi tiedoissa iän vaikutuksista hedelmällisyyden laskuun ja hedelmöityshoitojen vaikuttavuudesta on todettu olevan puutteita myös alan ammattilaisilla.

Kliiniset interventiot hedelmällisyystietoisuuden edistämisessä

Tutkimustulosten perusteella lisääntymisiässä oleva väestö, varsinkin nuoret aikuiset, hyötyisivät näyttöön perustuvasta hedelmällisyysneuvonnasta, jolla voitaisiin tukea ennakoivasti heidän perhesuunnitteluunsa liittyvää päätöksentekoaan. Varsinkin iän ja elintapojen vaikutuksista hedelmällisyyteen olisi tärkeää keskustella jo nuoruudessa, jotta voitaisiin ennaltaehkäistä esimerkiksi tahattoman lapsettomuuden sekä äidin ja lapsen terveyteen liittyviä riskitekijöitä.

Hedelmällisyystietoisuutta tukevia kampanjoita tulisikin kohdistaa sekä yleisesti ottaen väestölle että terveydenhuollon ammattilaisille ja terveysalojen opiskelijoille. Interventioissa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota miesten sekä matalammin kouluttautuneiden tietotason lisäämiseen osallistaen heitä hedelmällisyysneuvontaan ja perhesuunnitteluun.

Lisääntymisterveyttä edistäviä konsepteja voisi tarjota esimerkiksi terveyskäynneillä. Lisääntymisiässä olevilta kysyttäisiin vastaanotoilla, toivovatko he saavansa lapsia ja jos toivovat, haaveilevatko he perheenlisäyksestä lähitulevaisuudessa vai myöhemmin. Oleellista on tukea nuoria ja nuoria aikuisia sopivien ehkäisyvälineiden valinnassa, mutta myös varhaisessa perhesuunnittelussa. Tavoitteena on, että yksilöt ja pariskunnat tulevat tietoisiksi siitä, kuinka heidän oma terveyskäyttäytymisensä vaikuttaa heidän henkilökohtaisiin suunnitelmiinsa.

Lastensaantisuunnitelma (RLP, reproductive life plan) on yksi esimerkki näyttöön perustuvasta strategiasta, joka tukee väestön hedelmällisyystietoisuutta ja lisääntymisterveyttä. RLP:n tarkoituksena on auttaa ihmistä pohtimaan omia toiveitaan mahdollisesta vanhemmuudesta ja saamaan ohjausta sekä palveluja, jotka edistävät henkilökohtaisten suunnitelmien toteutumista.

Katsauksessa todetaan, että kaikkien lisääntymisikäisten tulisi saada ennakoivaa tukea ja tietoa hedelmällisyydestä ja lisääntymisterveydestä myös silloin, kun omaa lasta ei toivota. Kun perusterveydenhuollon palveluissa tarjotaan hedelmällisyysneuvontaa tarjonnassa ja perhesuunnittelua, tulee kiinnittää erityisesti huomiota siihen, miten ammattilaiset työskentelevät asiakkaiden kanssa. Tuen tulee olla sensitiivistä, tuomitsematonta sekä asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja omia toiveita kunnioittavaa.

Ruotsissa tarjotaan RLP-mallin mukaista hedelmällisyysneuvontaa ehkäisyneuvonnan yhteydessä

RLP-mallin mukainen ohjaus on otettu käyttöön ruotsalaisessa perusterveydenhuollossa kätilöiden vastaanotoilla ehkäisyneuvonnan yhteydessä. Tulosten mukaan hedelmällisyysneuvonta ja perheenlisäyssuunnitelmien puheeksi ottaminen eivät ole vaikuttaneet nuorten aikuisten ehkäisyn käyttöön, mutta ne ovat lisänneet heidän hedelmällisyystietotasoaan ja selkiyttäneet tulevaisuuden toiveita ja lastensaantisuunnitelmia.

Myös terveydenhuollon ammattihenkilöt, esimerkiksi hoitajat ja ehkäisyneuvontaa tarjoavat kätilöt ovat kokeneet RLP-mallin hyödylliseksi ja ottaneet sen käyttöön uutena hoitorutiinina vastaanottotyössä.

Sekä asiakkaat että terveydenhuollon ammattilaiset ovat olleet konseptiin tyytyväisiä. Terveydenhuollon ammattilaisten mielestä mallin mukainen hedelmällisyysneuvonta on ollut helppoa ja palkitsevaa. Kiinnostus RLP-ohjausta kohtaan on yleistynyt Ruotsissa viime vuosina ja terveydenhuollon toimijoita koulutetaan uuden työvälineen hyödyntämiseen yhä laajemmin.

Tanskassa toimii hedelmällisyysneuvontaklinikka

Tanskassa on puolestaan perustettu valtion rahoittama, asiakkaalle ilmainen hedelmällisyysneuvontaklinikka, Fertility Assessment and Counseling Clinic. Hedelmällisyysneuvontaa sekä -arviointia tarjoavaa palvelua on esitelty myös Väestöliiton Synty-blogissa.

Kahden vuoden seurannan tulosten perusteella voidaan todeta, että FAC-palvelu tuki asiakkaiden hedelmällisyystietoisuutta sekä lapsitoiveiden saavuttamista merkittävästi tiedottamisen, hedelmällisyyden arvioinnin sekä tarvittaessa hoitoonohjauksen avulla. Mielenkiintoisena löydöksenä mainitaan, että naiset, joiden hedelmällisyys oli laskussa, olivat vuoden päästä valmiimpia siirtymään yrittämään raskautta, eivätkä enää halunneet punnita lastenhankinnan ”plussia ja miinuksia”.

Internetin hedelmällisyysneuvonta tavoittaa väestön

Useiden tutkimusten mukaan varsinkin 15–45-vuotiaat ihmiset hakevat tällä hetkellä terveystietoa hedelmällisyyteen ja lisääntymisterveyteen liittyen yhä enemmän internetistä. Oleellista onkin huolehtia siitä, että väestöllä on saatavilla luotettavia lähteitä sekä erilaisia työkaluja terveytensä edistämiseen. Verkkopalvelut voivat tutkimusten mukaan olla kustannustehokas ja vaikuttava tapa levittää räätälöityä hedelmällisyystietoa eri ikäryhmille.

Katsauksessa on esitelty useita eri kansainvälisiä sähköisiä interventioita. Listalta löytyy myös suomalaisen ViVa-hankkeen hedelmällisyysterveystesti ja hedelmällisyysvisa, joiden avulla ihminen voi testata tietojaan hedelmällisyydestä. Testin voi tehdä hankkeen sivuilla.

Tulevaisuuden tavoitteita hedelmällisyystietoisuuden edistämiselle

Katsauksen mukaan ehkäisyneuvonnan rinnalle tarvitaan lisääntymisterveyden ja hedelmällisyyden opetusta jo nuoruusiässä. Ihmiset tarvitsevat selkeää ja luotettavaa tietoa hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä, kuten iän yhteydestä hedelmällisyyden laskuun, naisen kuukautiskierrosta ja ovulaatiosta sekä elintapojen yhteyksistä hedelmällisyyteen.

Lisää tutkimusta tarvitaan myös eri interventioiden vaikuttavuudesta ja mahdollisista ei-toivotuista seurauksista, esimerkiksi kun kehitetään ja testataan opetusohjelmia perus-, toisen asteen ja korkeakoulutuksen tasoilla.

Myös terveydenhuollon ammattilaisten tulisi saada monipuolista koulutusta lisääntymisterveydestä ja hedelmöityshoitojen kehityksestä jo opiskeluaikana, mutta myös työelämässä. Väestön perheenlisäyssuunnitelmia tukevien palveluiden tulisi olla tasavertaisesti kaikkien saatavilla, ei vain niiden, joilla on varaa yksityisiin palveluihin. Vaikka kaikilla ei ole välttämättä mahdollisuutta tai resursseja suunnitella elämäänsä eteenpäin, tiedon tarjoaminen ja asioiden puheeksiotto ovat silti tärkeitä keinoja kansanterveyden tukemiseksi.

Lähde

Delbaere, I., Verbiest, S., & Tydén, T. (2020). Knowledge about the impact of age on fertility: a brief review. Upsala journal of medical sciences, 125(2), 167–174.

Kirjoittaja

Karla Uusitalo