Suomalaisilla on Euroopan laajimmat sosiaaliset verkostot
Sosiaalisiin verkostoihin kuuluvat perheen lisäksi sukulaiset ja ystävät. SHARE-tutkimus tarjoaa ensimmäistä kertaa vertailukelpoista tietoa siitä, miltä suomalaisten verkostojen koko näyttää verrattuna muihin eurooppalaisiin. Yllättävä uusi tulos selviää toukokuun Tietovuoto-artikkelista.
Esitämme tuloksia aineistosta, joka kerättiin haastattelemalla ihmisiä Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE) Wave 8:ssa vuonna 2020. Suomi osallistui ensimmäistä kertaa silloin sosiaaliset verkostot-moduuliin Väestöliiton SHARE Suomi -tiimin johdolla.
Tiedot kerättiin nimigeneraattorilla seuraavaa kysymystä käyttäen: ”Keiden kanssa keskustelitte tärkeistä asioista viimeisten 12 kuukauden aikana?” Vastaaja sai antaa enintään kuuden nimen luettelon. Sen jälkeen häntä pyydettiin mainitsemaan vielä yksi henkilö, joka on tärkeä ”jostain muusta syystä”.
Vastaajalta kysyttiin myös, kuka tämä läheinen on (puoliso, lapsi, ystävä, ’virallinen’ suhde eli esimerkiksi palkattu hoitaja tai pappi jne.). Tämän vastauksen avulla selviää minkälaisista suhteista verkostot koostuvat.
Kuvioissa näytämme erikseen ensin 50–64-vuotiaiden miesten ja naisten ja sitten 65 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten tuloksia. Palkkien värit kuvaavat, mistä eri suhteista eurooppalaisten keskimääräinen verkosto koostuu.
Kuvio 1. 50–64-vuotiaiden miesten sosiaalisten verkostojen koko ja koostumus eri maissa
Kuviossa 1 on 50 vuotta täyttäneiden miesten sosiaalisen verkoston keskimääräinen koko eri maissa. Hajonta on suurta – pienin noin yhden läheisen ihmisen verkosto löydettiin Maltalta ja laajin, noin 3.5 ihmisen verkosto Ruotsista. Miesten verkostoissa korostuvat puoliso ja lapset.
Vastaava 50–64-vuotiaiden naisten verkosto on miesten verkostoja laajempi, suppein on lähes 1.5 ihmistä ja laajin melkein 4.5 ihmistä. Erityisesti ystäviä löytyy naisilta enemmän. Suomalaiset naiset sijoittuvat kolmannelle sijalle kaikista SHARE-maista, heti Alankomaiden ja Ruotsin jälkeen, ennen Tanskaa.
Kuvio 2. 50–64-vuotiaiden naisten sosiaalisten verkostojen koko ja koostumus eri maissa
Alla esitämme vielä samat tulokset 65 vuotta täyttäneiden kesken. Suomalaisilla miehillä on tässä ikäryhmässä neljänneksi suurimmat verkostot.
Kuvio 3. 65+-vuotiaiden miesten sosiaalisten verkostojen koko ja koostumus eri maissa
Suomalaismiehillä on verkostoissaan keskimäärin 2,93 läheistä ihmistä, eli viidenneksi eniten Euroopassa. Heillä on myös suhteellisen korkea keskimääräinen puolisoiden, sisarusten ja muiden suhteiden määrä. (Kuvio 3.)
Viimeinen kuvio osoittaa, että suomalaisilla 65 vuotta täyttäneillä naisilla on samanikäisistä eurooppalaisista naisista kaikkein laajimmat läheisten ihmisten sosiaaliset verkostot (3,69). Edellisen naisten ikäryhmän hopeamitali on nyt vaihtunut kullaksi. Suomalaisilla naisilla näihin verkostoihin kuuluu keskimäärin enemmän puolisoita, sisaruksia, ystäviä ja muita ihmissuhteita.
Kuvio 4. 65+-vuotiaiden naisten sosiaalisten verkostojen koko ja koostumus eri maissa
Kultamitali 65 vuotta täyttäneiden naisten ryhmässä ja varsin hyvä sijoitus kaikissa muissa ryhmissä on varsin hieno tulos Suomelle. Sosiaaliset verkostot ovat tunnetusti keskeinen fyysisen sekä psyykkisen hyvinvoinnin tekijä. Tarjoavatko laajat läheisverkostomme osaselityksen suomalaisten korkeaan elämäntyytyväisyyteen?
Saattaa tuntuu yllättävältä, että sosiaalisempana pidetyt itäiset ja eteläiset Euroopan maat eivät pärjää yhtä hyvin 50 vuotta täyttäneiden ihmisten verkostojen koossa. Ikääntyneempien verkostoihin vaikuttaa kuitenkin keskeisesti kovat väestömittarit. Korkeampi syntyvyys tarkoittaa, että on enemmän sisaruksia, lapsia ja lapsenlapsia sekä sisarusten lapsia, jotka voivat kuulua perhepiiriin vanhetessamme. Pidempi elinajanodote tarkoittaa, että lähipiirissä on useammin puoliso ja ystäviä. Jatkossa aiomme NetResilience-konsortiossa tutkia tarkemmin väestönmuutoksen yhteyksiä sosiaalisiin verkostoihin.
Lisätiedot:
Anna Rotkirch, tutkimusjohtaja
anna.rotkirch@vaestoliitto.fi
Liili Abuladze, researcher
liili.abuladze@vaestoliitto.fi
Viittaaminen
Rotkirch, Anna & Abulazde Liili (2022). Suomalaisilla on Euroopan laajimmat sosiaaliset verkostot. Tietovuoto-artikkeli 5/2022. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/suomalaisilla-on-euroopan-laajimmat-sosiaaliset-verkostot/ [Viitattu: ##.##.20##].