Suomalaiset tuntevat itsensä yksinäisemmiksi kuin muut
Suomessa on enemmän yksinäisiä nuoria aikuisia kuin muissa Pohjoismaissa ja Virossa. Niin parisuhteessa elävät kuin sinkut kokevat meillä enemmän yksinäisyyttä. Surullinen tulos ilmenee Generations and Gender Surveyn tuoreesta vertailusta. Suomi osallistui tähän kansainväliseen tutkimukseen ensimmäistä kertaa talvella 2021–22 Väestöliiton toimesta.
Generations and Gender Survey (GGS) on eurooppalainen kyselytutkimus, jossa tarkastellaan väestön ja perherakenteiden muutoksia ja nuorten aikuisten hyvinvointia.
Yksinäisyyttä tai sen puutetta mitataan GGS-tutkimuksessa vakiintuneella de Jong Gierveldin ja kollegoiden kehittämällä asteikolla (de Jong Gierveld 1987; de Jong Gierveld ym. 2018). Mittari perustuu ymmärrykseen siitä, että yksinäisyys heijastaa epäsuhtaa sen välillä, mitä yksilöt haluavat ihmissuhteiltaan ja mitä heillä on. Tämän mukaan yksinäisyyttä voi siten kokea, vaikka olisi muita ihmisiä ympärillä, ja toisaalta yksin elävä voi olla varsin tyytyväinen sosiaaliseen elämäänsä. Toki yleensä yksinäisyyden tunne on yhteydessä nimenomaan kokemukseen siitä, että läheisiä ihmisiä ei ole riittävästi tai heitä ei tapaa riittävän usein.
Kyselyssä vastaajat arvioivat, ovatko heidän sosiaaliset resurssinsa omasta mielestään riittävät, oli kyse sitten laadusta tai määrästä, vastaamalla kuuteen väitteeseen joko ”kyllä”, “jossain määrin” tai “ei”:
”On useita ihmisiä, joiden puoleen voin kääntyä ongelmia kohdatessani”
”Koen yleistä tyhjyyden tunnetta”
”Kaipaan muiden ihmisten seuraa”
”On useita ihmisiä, joihin voin luottaa täysin”
”Tunnen itseni usein hylätyksi tai torjutuksi”
”Minulla on tarpeeksi monta läheistä ihmistä elämässäni”
Näistä muodostuu yksinäisyyden tunnetta kuvaava muuttuja asteikolla nollasta (tunne, että ei ole yksinäinen ja on osa sosiaalisia verkostoja) kuuteen (tunne että on yksin ja vailla sosiaalisia suhteita).
GGS-kyselytutkimusta johtavat Generations and Gender Programme vertaili äsken eri maiden yksinäisyyden kokemuksia. Maista, joista tällä hetkellä on saatavissa GGS-aineistoa, Suomessa oli 18–49-vuotiaiden joukossa eniten yksinäiseksi itseänsä kokevia (Kuvio 1)
Kansainvälisessä vertailussa muun muassa Virossa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa oli vähemmän yksinäisyyttä kokevia nuoria aikuisia kuin Suomessa. Ne vastaajat, joilla oli vastaushetkellä parisuhdekumppani, olivat keskimäärin vähemmän yksinäisiä kuin vailla parisuhdetta olevat vastaajat.
Kuitenkin Suomessa myös parisuhteessa elävien vastaajien yksinäisyys oli tässä vertailussa mukana olleista maista korkein. Suomalaisten yksinäisyys ei siis selity kumppanin puutteella. Suomen tulokset olivat parisuhteessa elävien kannalta aika lähellä Iso-Britannian, Tsekin ja Norjan keskiarvoja, kun taas vailla parisuhdetta elävät kokivat Suomessa itsensä selvästi yksinäisemmiksi kuin muissa maissa.
Tarkastelimme suomalaisten yksinäisyyden kokemuksia myös sukupuolen mukaan ja sen mukaan, oliko vastaajilla lapsia vai ei. Miehet olivat hieman naisia yksinäisempiä (miesten keskiarvo 2.95 ja naisten 2.85). Parisuhteessa elävien ero muihin vastaajiin oli miesten kohdalla hieman isompi kuin naisten. (Kuvio 2)
Vanhempien ja lapsettomien vastaajien välillä ei ollut suurta eroa yksinäisyyden kokemuksessa. Lapsettomat naiset kokivat itsensä jonkin verran yksinäisemmäksi kuin äidit, mutta miehistä päinvastoin isillä oli jopa hieman useammin yksinäisyyden kokemuksia kuin lapsettomilla miehillä. (Kuvio 3). On muistettava, että näissä tuloksissa ei näy mahdollisten muiden tekijöiden, kuten tulojen, terveyden tai asuinpaikan yhteyksiä yksinäisyyteen. Ensisilmäyksellä vaikuttaa kuitenkin siltä, että suomalaisten kansainvälisesti vertaillen yleiset yksinäisyyden kokemukset eivät liittyisi siihen, että meillä olisi vähemmän parisuhteessa olevia tai vanhemmaksi tulevia aikuisia.
Kenen kanssa keskustellaan tärkeistä asioista?
Kenen tai keiden kanssa keskustelet yleensä tärkeistä henkilökohtaisista asioistasi?
GGS-kyselyssä kartoitettiin myös, keiden kanssa vastaajat yleensä keskustelevat tärkeistä henkilökohtaisista asioista. Vaihtoehdot olivat eri ihmisryhmiä (’sisarus’, ’kollega tai naapuri’, jne), joten vastaukset eivät mittaa sosiaalisten verkostojen kokoa vaan sitä, minkälaisia suhteita vastaajalla on. Vastaajat mainitsivat keskimäärin kolme eri ihmisryhmää, naiset hieman useampia (3,2) kuin miehet (2,7 ihmisryhmää).
Sekä miesten että naisten keskuudessa yleisimmin nimetty ryhmä, jonka kanssa käytiin tärkeitä keskusteluja, oli ystävät, naapurit, työkaverit ja muut ei-sukulaiset. Kuitenkin joka viides 18–49-vuotias nainen ja joka kolmas mies ei maininnut, ei valinnut tätä ryhmää sellaiseksi, jonka kanssa keskustelisi tärkeistä asioista. Kumppanit edustivat toiseksi yleisintä ihmisryhmää, jonka kanssa tärkeistä asioita keskustellaan. Vanhemmat ja sisarukset keräsivät myös paljon mainintoja. Läheisten sukulaisten joukosta naiset valitsivat useammin äidin ja sisaret kuin miespuoliset perheenjäsensä, kun taas miehet raportoivat keskustelevansa isän ja veljien kanssa enemmän kuin äidin ja sisarten kanssa. (Kuvio 4)
Nuorten aikuisten suomalaisten kokema yksinäisyys näyttäisi siis olevan korkeampi kuin verrokkimaissamme. Tulos korostaa kansainvälisten vertailujen merkitystä. Monissa vertailuissa Suomi sijoittuu kultamitalipaikalle. Vähintään yhtä tärkeää kuin tietää, milloin meillä menee hyvin, on tietää, milloin meillä menee muita huonommin.
Kansainvälinen tutkimusinfrastuktuuri Generations and Gender Survey (GGS) toteutti vuosina 2020-2022 toisen kansainvälisen aineistokeruun. Väestöliitto toimi GGS Suomen toteuttajana johtava tutkija Venla Bergin johdolla. Keruuta rahoittivat Suomen Kulttuurirahasto, Svenska Kulturfonden sekä Alli Paasikiven Säätiö. GGS-tiimin työtä tuki Opetus- ja kulttuuriministeriö. GGS Suomi keruuta valmisteli kansallinen ohjausryhmä, johon osallistuivat keskeiset syntyvyyden tutkijat, yliopistot ja tutkimuslaitokset.
GGS Suomen tuloksia on raportoitu julkaisussa: Perhebarometri 2022 Kuka haluaa lapsia 2020-luvulla? sekä julkaistavaksi hyväksytyssä tutkimusartikkeleissa Artamonova, A., Sorsa, T, Berg, V., Hägglund, A., Rotkirch, A.: Social resources are associated with higher fertility intentions in contemporary Finland. Comparative Population Studies ja
Artamonova, A., Sorsa, T, Berg, V., Hägglund, A., & Rotkirch, A.: Counting on parents or others? The role of social support for fertility intentions in Finland. Finnish Yearbook of Population Research.
Lisätietoja:
Alyona Artamonova, post doc tutkija, GGS Suomi
alyona.artamonova@vaestoliitto.fi
Anna Rotkirch, tutkimusjohtaja
anna.rotkirch@vaestoliitto.fi
Lue lisää:
Yle (20.2.) Pleksin takana
Lähteet
de Jong Gierveld, J., T. G. van Tilburg ja P. A. Dykstra (2018) Loneliness and social isolation. The Cambridge Handbook of Personal Relationships, 2nd edn. Cambridge University Press, Cambridge.
de Jong-Gierveld, J. (1987) Developing and testing a model of loneliness. Journal of Personality and Social Psychology, 53(1), 119. https://doi.org/10.1037/0022-3514.53.1.119
GGP data brief (2024) Generations and Gender Survey reveals: Loneliness.
Victor, C. R ja K. Yang (2012) The prevalence of loneliness among adults: a case study of the United Kingdom. The Journal of Psychology, 146(1-2), 85-104. https://doi.org/10.1080/00223980.2011.613875
Viittaaminen
Rotkirch, A. & Artamonova, A. (2024). Suomalaiset tuntevat itsensä yksinäisemmiksi kuin muut. Tietovuoto-artikkeli 2/2024. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/suomalaiset-tuntevat-itsensa-yksinaisemmiksi-kuin-muut [Viitattu: ##.##.20##].
Tutkimus on osa Sosiaaliset verkostot, syntyvyys ja hyvinvointi ikääntyvässä Suomessa (NetResilience) -hanketta, jossa ovat mukana Väestöliiton lisäksi Turun yliopisto, Helsingin yliopisto sekä Aalto yliopisto. Tutkimus on saanut rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.