Suomalaiset haluavat nykyään vähemmän lapsia kuin ennen

Tietovuoto / Toukokuu 2018

Syntyvyys Suomessa on jatkanut jyrkkää laskuaan nyt jo kahdeksatta vuotta peräkkäin. Sekä yleisen että henkilökohtaisen talous- ja työllisyystilanteen tiedetään vaikuttavan ihmisten lasten saantiin niin, että taantumien aikana syntyvyys yleensä laskee. 2010-luvun aikana syntyvyys on laskenut kuitenkin paljon jyrkemmin kuin talousluvut antaisivat ennustaa. Lisäksi talous kääntyi nousuun jo vuonna 2016, mutta syntyvyys ei toistaiseksi ole kääntynyt nousuun. Väestöntutkimuslaitoksen tuoreimpien perhebarometriaineistojen mukaan näyttääkin siltä, että suomalaisessa lastensaantikulttuurissa on tapahtunut syvempi muutos. Lapsia syntyy vähemmän, mutta ei pelkästään siksi, että ihmisillä ei olisi lastensaantiin tarvittavia taloudellisia resursseja. Lapsia syntyy vähemmän myös sen takia, että suomalaiset haluavat aiempaa vähemmän lapsia.

Väestöntutkimuslaitos on seurannut kyselytutkimuksin suomalaisten lastensaantitoiveita vuodesta 1997 lähtien. Lastensaanti-ihanteita on seurattu myös Euroopan-laajuisissa vertailevissa hankkeissa. Näissä tutkimuksissa, aina vuoteen 2015 asti, suomalaiset ovat pitäneet ihanteenaan keskimäärin 2,3–2,5 lasta. Nollaa lasta toivovia on ollut hyvin vähän, ja eurooppalaisittain verrattain suuri osa, 35–40 prosenttia, on pitänyt lapsilukuihanteenaan kolmea tai useampaa lasta.

Vuonna 2015 luvuissa näkyi dramaattinen muutos. Tuon vuoden Perhebarometrissa lapsilukuihanteekseen nollan ilmoitti 14,8 prosenttia vastaajista ja keskimääräinen lapsilukuihanne jäi niukasti alle kahden lapsen, 1,99 lapseen. Myös vähintään kolmea lasta ihanteenaan pitävien osuus oli pudonnut 30 prosenttiin. Nämä tulokset poikkesivat merkittävästi aiemmista tutkimuksista ja yllättivät meidät. Siksi halusimme nyt, syntyvyyden yhä laskiessa, toistaa vuoden 2015 keskeiset kysymykset. Halusimme tutkia, koskivatko vuoden 2015 yllättävät tulokset vain kyseistä, hiukan vinoutunutta otosta (ks. tarkemmin Perhebarometri 2015), vai onko kyseessä todellinen ilmiö. Tämän vuoden helmi–maaliskuussa toteutetun perhebarometrikyselyn lapsi-ihanteita koskevat tulokset ovat kuitenkin hyvin samansuuntaisia kuin vuonna 2015.

Ihanteellinen oma lapsiluku

Vuoden 2018 perhebarometriaineistossa 20–59-vuotiailla suomalaisilla keskimääräinen lapsilukuihanne oli 2,17 lasta. Miesten keskimääräinen lapsilukuihanne oli noin 0,2 lasta pienempi kuin naisilla, ja vanhemmilla vastaajilla selvästi suurempi kuin nuoremmilla vastaajilla (Kuvio 1). Aiemmissa Perhebarometritutkimuksissa erot lapsi-ihanteissa eivät ole olleet näin suuria nuorten ja vanhojen vastaajien välillä, vaan lastensaantiaan aloittelevat parikymppiset ovat pitäneet ihanteenaan suunnilleen yhtä monta lasta kuin lapsensa jo saaneet viisikymppiset. Nyt 20–24-vuotiaiden naisten ja miesten lapsi-ihanteet jäivät selvästi alle kahteen lapseen (naisilla 1,83 ja miehillä 1,62 lasta), kun taas 55–59-vuotiailla vastaajilla keskiarvo oli tuo suomalaisille aiemmin tyypillinen 2,30 lasta miehillä ja 2,51 naisilla. Tämä sukupolvien välinen ero oletettavasti heijastelee murrosta suomalaisessa perhekulttuurissa.

Lapsilukuihanteiden keskiarvon muutos johtuu osaksi siitä, että nollaa lasta ihanteenaan pitävien osuus on kasvanut merkittävästi. Kuitenkin myös niiden joukossa, joiden lapsi-ihanne oli vähintään yksi, ihanteellisen lapsiluvun keskiarvo oli tämän vuoden aineistossa pienempi kuin aikaisemmissa. Lapsia haluavien 20–29-vuotiaiden ihanteen keskiarvo oli 2,27 lasta, kun se vuonna 2015 oli 2,32 ja 2008 vuonna 2,54 lasta.

Kuvio 1

Vapaaehtoisesti lapsettomat

Tutkimuksessa vapaaehtoisesti lapsettomiksi luokitellaan yleisesti ne henkilöt, jotka ilmoittavat omaksi lapsilukuihanteekseen nollan ja joilla ei ole omia lapsia. Tällaisia henkilöitä on Suomea koskevissa kyselytutkimuksissa tyypillisesti ollut hyvin vähän, 1,5–4 prosenttia vastaajista. Kuten vuoden 2015 Perhebarometrissa, kevään 2018 perhebarometriaineistossa nollaa lasta ihanteenaan pitävien osuus oli paljon suurempi kuin ennen, nyt 12,3 prosenttia. Miesten ja naisten välillä ei ollut merkitsevää eroa. Merkillepantavaa on erityisesti se, että lapsettomista 20–29-vuotiaista 24 prosenttia piti ihanteenaan nollaa lasta (vuonna 2015 tämä osuus oli samankaltainen, 21 prosenttia). Lähes joka neljäs parikymppinen sanoo tällä hetkellä siis olevansa vapaaehtoisesti lapseton. Vuoden 2008 Perhebarometrissa vastaava osuus saman ikäisten joukossa oli 5,5 prosenttia.

Lopuksi

Kymmenessä vuodessa on tapahtunut raju muutos siinä, kuinka moni suomalainen ylipäänsä haluaa saada lapsia. Nekin, jotka haluavat saada lapsia, haluavat niitä vähemmän kuin ennen. Näyttää siltä, että nykyinen nuorten aikuisten sukupolvi eroaa selvästi lapsihaaveiltaan edellisistä sukupolvista. Vastaavaa ilmiö on havaittu muissakin vauraissa länsimaissa. Esimerkiksi yhden yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan lasta suunnittelevien yliopisto-opiskelijoiden osuus on puolittunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana (Friedman 2013). On toki niin, että osa parikymppisistä, nyt vapaaehtoisesti lapsettomiksi luokitelluista muuttaa myöhemmin mieltään ja saakin lapsia. Samalla kuitenkin osa heistä, jotka haluavat tai suunnittelevat lapsia, ei tule toteuttamaan aikeitaan. Tutkimuksesta tiedetään, että länsimaissa toteutunut lapsiluku jää keskimäärin pienemmäksi kuin ihanteellinen lapsiluku (ks. esim. Lainiala 2012). Kun nykyiset parikymppiset haluavat nyt merkittävästi vähemmän lapsia kuin keskimäärin vielä kymmenen vuotta sitten, on ennustettavissa, että he tulevat synnyttämään Suomeen poikkeuksellisen pienet ikäluokat. Jää nähtäväksi, onko kyseessä vain nykyisiä nuoria aikuisia koskeva tilapäinen ilmiö vai pysyvämpi muutos suomalaisessa perhe-elämässä.

Lisätietoja

Tutkija Venla Berg, etunimi.sukunimi(at)vaestoliitto.fi

Lähteet

Aineistona tässä on käytetty vuoden 2018 perhebarometrikyselyä, jossa oli vastaajina edustavuuteen pyrkivä otos 20–59-vuotiaita suomalaisia; 1454 naista ja 1184 miestä. Aineistossa oli yliedustettuna lapsettomat vastaajat, mutta tämä yliedustus on korjattu painokertoimilla kaikissa analyyseissä.

Vuoden 2018 perhebarometrikyselyn toteutti Kantar TNS helmi–maaliskuussa. Kysely keskittyi vastaajien perhepoliittisiin mielipiteisiin, joiden tulokset raportoidaan syksyllä julkaistavassa Perhebarometri 2018:ssa. Aineistonkeruuta on tukenut Alli Paasikiven Säätiö.

Kyselyn lapsi-ihanteita koskevia tuloksia löydät tämän tietovuodon lisäksi PDF-tiedostosta.

Friedman, S. D. (2013). Baby Bust: New Choices for Men and Women in Work and Family. Wharton Digital Press.

Lainiala, L. (2012). Toiveesta toteutukseen. Suomalaisten lastenhankintaa selittäviä tekijöitä. Väestöntutkimuslaitos, Katsauksia E44. Helsinki: Väestöliitto.

Miettinen, A., & Rotkirch, A. (2008). Milloin on lapsen aika? Lastenhankinnan toiveet ja esteet. Perhebarometri 2008. Väestöntutkimuslaitos, Katsauksia E34. Helsinki: Väestöliitto.

Miettinen, A. (2015). Miksi syntyvyys laskee. Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia. Perhebarometri 2015. Väestöntutkimuslaitos, Katsauksia E49. Helsinki: Väestöliitto.