Resurssien ylläpitäminen tukee toimeliasta ikääntymistä

Matalan syntyvyyden ja eliniän pidentymisen seurauksena Euroopan maiden väestöt harmaantuvat. Ikäihmisten väestöosuuden kasvun myötä useissa maissa poliittiseksi tavoitteeksi on asetettu aktiivisen ikääntymisen edistäminen. Pyrkimyksenä on, että ihmiset pysyisivät toimeliaina ja osallistuisivat yhteiskunnan toimintaan vielä vanhemmallakin iällä.

Aktiivinen ikääntyminen liitetään tyypillisesti palkkatyön tekemiseen, jolloin keskitytään työuran pidentämiseen sen loppupäästä. On kuitenkin tärkeää tunnistaa myös muunlaisia toimeliaisuuden muotoja, sillä palkkatyötä ei välttämättä ole ikäihmiselle ylipäätään tarjolla. Palkkatyön ohella vapaaehtoistyö voi mahdollistaa useanlaista toimeliaisuutta ja osallisuutta myös myöhemmällä iällä ja esimerkiksi eläkkeelle siirtymisen jälkeen.

Osallistuminen vapaaehtoistyöhön edellyttää aina resursseja, kuten riittävän hyvää terveydellistä ja taloudellista tilannetta sekä aikaa kulutettavaksi vapaaehtoistoimintaan. Aiemmissa tutkimuksissa onkin havaittu, että parempi terveydentila, hyvä taloudellinen tilanne ja lisääntyneet ajalliset resurssit ovat myönteisesti yhteydessä vapaaehtoistyön tekemiseen. Aiemmin ei kuitenkaan tiedetty, miten yksilön taloudellisten tai ajallisten resurssien muutos on yhteydessä vapaaehtoistyön tekemiseen.

Tuoreessa tutkimuksessa tarkastelemme sitä, kuinka myönteiset ja kielteiset muutokset henkilön resursseissa (terveys, toimeentulon taso ja käytettävissä oleva aika) ovat yhteydessä vapaaehtoistyön tekemiseen eri Euroopan maissa. Käytimme tutkimuksessa Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe -pitkittäisaineistoa, joka on kerätty 19 maasta vuosina 2011–2020. Aineiston vastaajat (n = 17 498) olivat vähintään 50-vuotaita ja osallistuneet kahteen tai useampaan eri kyselykierrokseen, mikä mahdollisti resurssien ja auttamiskäyttäytymisen muutosten tutkimisen vastaajien elämänkulussa.

Tuloksemme osoittivat, että sekä yksilön heikentynyt terveys että madaltunut toimeentulon taso olivat yhteydessä siihen, että vapaaehtoistyötä tehtiin aiempaa harvemmin. Sitä vastoin kohentunut terveys tai parantunut toimeentulo eivät olleet yhteydessä vapaaehtoistyöhön osallistumiseen. Aikaresursseja mittasimme tarkastelemalla osallistumista muihin aikaa vaativiin toimiin, joita olivat palkkatyön tekeminen vähintään tunnin viikossa, lastenlasten hoitaminen vähintään päivän viikossa ja jatkuva omaishoivan antaminen samassa kotitaloudessa asuvalla henkilölle.

Havaitsimme, että palkkatyön lopettaminen ja lastenlasten hoidon aloittaminen lisäsivät vapaaehtoistyön tekemistä. Sitä vastoin muutokset omaishoidossa eivät olleet yhteydessä vapaaehtoistyön tekemiseen, mikä saattoi osaltaan liittyä omaishoitoa antaneiden pieneen määrään aineistossa.

Heikentyvät yksilölliset resurssit ennustavat vapaaehtoistyön tekemisen vähenemistä, mutta työnteon lopettamista lukuun ottamatta resurssien paraneminen ei lisää siihen osallistumista. Enemmän aikaa lastenlasten hoitamiseen käyttäneet kuitenkin lisäsivät myös vapaaehtoistyön tekemistä. Tämä saattaa viitata siihen, että lastenhoitoapua antavat isovanhemmat ovat usein hyvin aktiivisia, ja osallistuvat useamman tyyppiseen toimeliaisuuteen. Tulostemme perusteella ikääntyvien henkilökohtaisia resursseja ylläpitämällä voidaan tukea toimeliasta ikääntymistä.

Lisätietoja

Hans Hämäläinen, etunimi.sukunimi@utu.fi

Tietovuoto perustuu artikkeliin:

Hämäläinen, H., Tanskanen, A. O., Arpino, B., Abuladze, L., Solé-Auró, A., & Danielsbacka, M. (2024). Changes in Resources and Volunteering: A Longitudinal Study of Active Engagement Among Older Europeans. The Gerontologist, https://doi.org/10.1093/geront/gnae049

Viittaaminen

Hämäläinen, H., Tanskanen, A. O., Arpino, B., Abuladze, L., Solé-Auró, A., & Danielsbacka, M. (2024). Resurssien ylläpitäminen tukee toimeliasta ikääntymistä. Tietovuoto-artikkeli 6/2024. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/resurssien-yllapitaminen-tukee-toimeliasta-ikaantymista/ [Viitattu: ##.##.20##].


Tutkimus on osa Sosiaaliset verkostot, syntyvyys ja hyvinvointi ikääntyvässä Suomessa (NetResilience) -hanketta, jossa ovat mukana Väestöliiton lisäksi Turun yliopisto, Helsingin yliopisto sekä Aalto yliopisto. Tutkimus on saanut rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

NetResilience-logo