Perhesuhteet, sosiaalinen media ja onnellisuus
Puolituttujen kuulumisia, tuntemattomia kasvoja, mielipidevaikuttajien ajatuksia. Sosiaalisen median uutisvirta vilisee niin sanottujen heikkojen sosiaalisten suhteiden välittämää informaatiota. Vaikka sosiaalinen media soveltuu erityisesti laajoissa verkostoissa viestimiseen ja verkostojen ylläpitämiseen, useat käyttävät sitä myös seuratakseen perheenjäsentensä elämää ja pitääkseen heihin yhteyttä.
Tuoreessa tutkimuksessa tarkastelimme sosiaalisen median välityksellä tapahtuvaa yhteydenpitoa perheenjäsenten kanssa ja onko yhteydenpidolla vaikutusta onnellisuuteen. Oletimme, että etenkin ikääntyvät henkilöt voivat hyötyä siitä, että sosiaalisen median välityksellä voi vaivattomasti seurata sukulaisten elämää, katsoa kuvia ja kirjoitella viestejä silloin kun se itselle sopii.
Tutkimuksessa käytettiin kansallisesti edustavaa Sukupolvien ketju -kyselyaineistoa, jossa on seurattu kahden perhesukupolven eli vuosina 1945–1950 syntyneiden suurten ikäluokkien (n = 2 663) ja heidän aikuisten lastensa (n = 1 945) elämänkulkua, sosiaalisia verkostoja ja hyvinvointia. Kyselyhetkellä vanhempi sukupolvi eli suuret ikäluokat olivat 68–74-vuotiaita ja nuorempi sukupolvi eli aikuiset lapset olivat 19–56-vuotiaita.
Tulokset osoittivat, että nuoremman sukupolven keskuudessa 80 % ja vanhemman sukupolven keskuudessa 48 % käytti sosiaalista mediaa. Vanhempi sukupolvi käytti sosiaalista mediaa ahkerammin yhteydenpitoon perheenjäsentensä kanssa siinä missä nuorempi perhesukupolvi käytti sosiaalista mediaa enimmäkseen ystävien ja ammatillisten kontaktien ylläpitämiseen. (Kuvio 1)
Havaitsimme myös, että sosiaalisen median käyttö perheenjäsenten keskinäiseen viestintään on yhteydessä onnellisuuteen eri tavoin sukupuolesta ja sukupolvesta riippuen. Nuoremmalla sukupolvella sosiaalisen media käyttö perhesuhteissa oli yhteydessä onnellisuuteen joissakin perhesuhdetyypeissä. Vahvimmin tämä näkyi keski-ikäisillä naisilla, jotka pitivät sosiaalisen median kautta yhteyttä tyttäriinsä. Keski-ikäiset miehet olivat onnellisempia, jos he käyttivät sosiaalista mediaa pitääkseen yhteyttä äiteihinsä. Hieman yllättäen vanhemmalla sukupolvella eli 68–74-vuotiailla sosiaalisen median käyttö ei ollut yhteydessä onnellisuuteen missään perhesuhdetyypissä.
Tutkimuksen analyyseissä vakioimme iän, tulotason, koulutuksen, siviilisäädyn, terveydentilan sekä sosiaalisen verkoston koon. Käytimme analyyseissa propensity score matching -menetelmää joka auttaa tekemään luotettavampia tulkintoja syy-yhteydestä. Vaikka yhteydenpito perheenjäsenten kanssa vaikutti lisäävän onnellisuutta joissain ryhmissä, kulki yhteys myös toiseen suuntaan: erityisesti miehet jotka olivat onnellisempia käyttivät myös enemmän sosiaalista mediaa yhteydenpitoon perheenjäsentensä kanssa.
On mahdollista, että sosiaalinen media palvelee paremmin nuorempien aikuisten sosiaalisia tarpeita, kun taas iäkkäämmille voi olla tärkeämpää että yhteydenpito on henkilökohtaisempaa ja läsnäolevampaa. Väestön ikääntyessä ja ikäihmisten avuntarpeen kasvaessa saatetaan yhä useammin tarvita teknologioita, joiden avulla ikääntyvät voivat olla luontevammin yhteydessä läheisiinsä.
Lisätietoja:
Kristiina Tammisalo, kristiina.a.tammisalo@utu.fi
Tietovuoto perustuu artikkeliin:
Tammisalo, K., Danielsbacka, M., Tanskanen, A.O. & Arpino, B. (2023). Social media contact with family members and happiness in younger and older adults. Computers in Human Behavior, 152. https://doi.org/10.1016/j.chb.2023.108103
Viittaaminen:
Tammisalo, K., Danielsbacka, M., Tanskanen, A.O. & Arpino, B. (2024). Perhesuhteet, sosiaalinen media ja onnellisuus. Tietovuoto-artikkeli 1/2024. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/perhesuhteet-sosiaalinen-media-ja-onnellisuus/ [Viitattu: ##.##.20##].
Tutkimus on osa Sosiaaliset verkostot, syntyvyys ja hyvinvointi ikääntyvässä Suomessa (NetResilience) -hanketta, jossa ovat mukana Väestöliiton lisäksi Turun yliopisto, Helsingin yliopisto sekä Aalto yliopisto. Tutkimus on saanut rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
