Ohi on? Suomen syntyvyys notkahti jälleen

Tässä Tietovuoto-artikkelissa avataan syntyvyyden lyhyen ja pidemmän aikavälin trendejä. Vaikka nykyinen lasku saattaa vielä laantua kuluvan vuoden aikana, sekä nykyinen notkahdus että Euroopan eskaloituvat kriisit haastavat syntyvyyden toipumista.

Tuoreimmat tilastot vahvistavat Väestöliiton ennusteita vuodelle 2022: syntyvyyden kasvu on toistaiseksi ohi. Vuonna 2019 alkanut syntyvyyden toipuminen jatkui talvella ja keväällä 2020–21 voimakkaana. Nyt alkuvuonna 2022 kasvu on kuitenkin tyrehtynyt, ainakin hetkellisesti. Tammi-maaliskuussa Suomeen syntyi ennakkotilastojen mukaan 11 023 lasta, mikä on vain 90 vauvaa enemmän kuin vuonna 2019, joka oli mittaushistorian alhaisimman kokonaishedelmällisyyden vuosi maassamme.

Kuvio 1. Tammi-maaliskuussa syntyneet lapset Suomessa 2000–2022*

Syntyvyys voi tunnetusti vaihdella rajustikin kuukaudesta ja myös vuodesta toiseen. Muutaman kuukauden heilahtelusta ei kannata vetää liian suuria johtopäätöksiä. Nykyinen notkahdus on silti merkittävä kahdesta syystä: se voi uhata toipuvan syntyvyyden skenaariota, ja saattaa myös vuoden 2021 syntyvyyden nousun uuteen valoon.

Näin syntyvyyden oletettiin toipuvan 

Ensiksi, kun vuosien 2010 ja 2019 välillä kokonaishedelmällisyys väheni 29 prosentilla, kyseinen lasku jatkui yhtämittaisesti kuukaudesta toiseen. Vuosien 2020 ja 2021 toipuminen näytti vastaavasti aluksi yhtä selkeältä ja vankalta suunnalta. Kyse oli myös odotetusta noususta. Jessica Nisén kollegoineen (2020) arvioi kokonaishedelmällisyyden pitkän aikavälin kehitystä vuoteen 2018 asti tapahtuneen kehityksen perusteella. He huomioivat malleissaan muun muassa lastensaannin lykkäämisen vaikutusta kokonaishedelmällisyyteen ja äidiksituloiän nousua.

Lopputuloksena oli Kuvio 2 skenaario, jossa synnyttäjien keski-ikä nousisi noin 32 vuoteen 2040 mennessä ja kokonaishedelmällisyys vuosina 2019–2040 olisi keskimäärin noin 1,54 (95 % luottamusväli 1,42–1,67) lasta naista kohti. Arvio oli erinomaisen tärkeä ja luotettavampi, kuin Tilastokeskuksen väestöennusteet, joissa lastensaannin tulevaisuutta ennustetaan pelkästään jäädyttämällä nykyhetki. Nostin myös itse toivekkaana Suomen toipuvan syntyvyyden väestöpoliittisen selvitykseni otsikkoon (Rotkirch 2021).

Nisénin ja kumppanien toipuvan syntyvyyden skenaario ennusti vuoden 2021 syntyvyyden täsmälleen oikein – 1.46 lasta keskimäärin vuodessa lisääntymisikäistä naista kohti. (Kerrankin väestöennuste, joka osuu aivan nappiin!) Mutta sen jälkeen kyseinen skenaario jatkaa kasvukäyrää kohti 1.48 vuonna 2022, edelleen kohti 1.49 vuonna 2023, ja kokonaishedelmällisyyden oletettiin ylittävän 1.5 vuodesta 2024 lähtien.

Toisin sanoen, mikäli todellisuudessa Suomen syntyvyys vuonna 2022 ei enää kasvakaan suhteessa vuoteen 2021, maan on vaikea pysyä jatkossa siinä polulla, jota aikaisemmin oli syytä pitää todennäköisimpänä.

Kuvio 2. Suomen kokonaishedelmällisyys 2000–2019 ja toipuvan syntyvyyden skenaariot vuosille 2020–2040.

Pandemian alun Pohjoismaiden poikkeus

Syntyvyyden notkahdus 2022 alussa valaisee myös entistä selkeämmin vuoden 2021 tapahtumia. Koronapandemian seurauksena useimpien maiden syntyvyys romahti. Ensimmäisten sulkujen aikana tehtiin vähemmän lapsia, jolloin kokonaishedelmällisyys laski alkaen loppuvuodesta 2020 ja vuonna 2021. Notkahdus oli usein hetkellistä, mutta sillä saattaa väkirikkaiden maiden kohdalla olla vaikutusta jopa koko maailman väestönkasvuun.

Selkeänä poikkeuksena pandemian vaikutuksesta lastensaantiin olivat Pohjoismaat (kuvio 3). Missään Pohjoismaissa syntyvyys ei kärsinyt pahasti. Vahvaa kasvua nähtiin Suomessa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.

Kuvio 3. Kokonaishedelmällisyys Pohjoismaissa 2000-2021

On sinänsä merkittävää, ettei syntyvyys laskenut meillä pohjoisessa vakavan ja pelottavan pandemian alkuvaiheissa. Samalla on selvää, että kokonaishedelmällisyyden kasvuun pandemian alkuvaiheessa vaikutti moni muukin syy. Tuoreessa artikkelissa olemme pyrkineet arvioimaan pandemian vaikutusta. Voiko sanoa, että syntyvyys kasvoi 2021 pandemiasta huolimatta? Vai kasvoiko syntyvyys myös osittain pandemian vauhdittamana?

Varovainen johtopäätöksemme oli ’ehkä’ – muutamien kuukausien aikana vuonna 2021 oli niin vahvaa kasvua, että sen voi pistää pandemian kontolle. Kun pysyttiin kotona, useilla oli entistä parempia syitä ja mahdollisuuksia tehdä koteihinsa uusia asukkaita.

Tämä tulkintamme oletti, että syntyvyys olisi toipunut joka tapauksessa. Entä jos niin ei olekaan? Entä jos laskua olisi ollut jo 2021, ilman pandemian aiheuttamaa boostia? Tai miksi suomalaiset olivat jälleen varovaisempia lastensaannin suhteen alkaen kesästä 2021?

Näihin kysymyksiin saamme pian lisää valaistusta Väestöliiton uusista 2021–22 aikana tehdyistä syntyvyyttä koskevista kyselyistä.

Polkeeko syntyvyys paikallaan 2022?

Myönnettyjen äitiysavustusten perusteella tämän vuoden syntyvyys ei kuitenkaan välttämättä ole pelkkää alamäkeä. Lapset syntyvät yleensä 2–4 kuukautta kyseisen päätöksen jälkeen. Kuvio 4 osoittaa, että avustuksia myönnettiin selvästi vähemmän syksyllä 2021. Tämä siis ennusti alkuvuoden 2022 notkahdusta syntyneiden määrässä. Nyt kuitenkin näemme, että alkuvuonna 2022 avustuksia on jälleen haettu suunnilleen yhtä paljon kuin edeltävänä vuonna. Mikäli tämä trendi jatkuu, alkuvuoden selkeä notkahdus voi olla hetkellistä, eikä syntyvyys välttämättä vuositasolla laske. Vuoden 2022 syntyvyys ei enää kasvaisi, mutta saattaa polkea paikallaan. Ja vuotta 2023 tuskin kukaan vielä uskaltaa ennustaa.

Kuvio 4. Myönnetyt äitiysavustukset kuukausittain 2019-2022, liikkuva 3 kuukauden keskiarvo

Eurooppa elää nyt uuden ja vakavan kriisin aikaa. Venäjän sota Ukrainassa ja siitä seurannut kärsimys, muuttoliike ja epävarmuus vaikuttavat koko Eurooppaan lukemattomilla tavoilla. Vaikutukset eivät voi olla heijastumatta myös suomalaisten lastensaantiin. Emme vielä voi tietää, millä lailla se tulee tapahtumaan, mutta toveikkuuteen ei ole juuri nyt paljon syytä. Erityisesti paheneva talouskriisi ei tule tukemaan syntyvyyden toipumista.

Lähteet

Nisén, J., Hellstrand, J., Martikainen, P. & Myrskylä, M. (2020b). Hedelmällisyys ja siihen vaikuttavat tekijät Suomessa lähivuosikymmeninä. Yhteiskuntapolitiikka, 85(4), 358–369.

Nisén, J., Jalovaara, M., Rotkirch, A. 6 Gissler, M. (2021): Fertility recovery despite the COVID-19 pandemic in Finland?

Rotkirch, A. (2021) Syntyvyyden toipuminen ja pitenevä elinikä. Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2.2021.

Viittaaminen

Rotkirch, Anna. (2022). Ohi on? Suomen syntyvyys notkahti jälleen. Tietovuoto-artikkeli 4/2022. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/ohi-on/  [Viitattu: ##.##.20##].