Minkälaisissa perheissä ikääntyneet elävät?

Kaksi ikääntynyttä ihmistä pitää toisiaan käsistä kiinni.

Vanhenemista luonnehtivat uudenlaiset väestötrendit. Elämme yhä pidempään ja terveempinä, myös  perhemuodot ovat moninaistuneet.

Useimmat suomalaiset solmivat avioliiton, joka purkautuu vasta kuolemaan. Sen ohella avoliitot ja erot sekä uudet liitot ovat kuitenkin myös yleistyneet. Moni suomalainen lapsenlapsi on saattanut osallistua mummon häihin.

Väestöliitossa tutkitaan ikääntyvien parisuhteita ja niiden vaikutusta hyvinvointiin niin Suomessa kuin kansainvälisesti vertaillen. Tässä helmikuun Tietovuodossa esitämme asuinliittojen ja eri perhemuotojen yleisyyttä ikäihmisillä Suomessa.

Koko väestöstä hieman alle puolet (47 %) elää asuinkumppaninsa kanssa avioliitossa tai avoliitossa (Kuvio 1). Osuudet vaihtelevat merkittävästi paitsi iän niin myös sukupuolen mukaan. Yli 60 prosenttia 30–69-vuotiaista naisista elää puolison kanssa. Miehillä vastaava korkea asuinliitossa elävien osuus alkaa hieman myöhemmin, 35–39-vuotiaiden vuotiaiden ikäryhmässä, mutta jatkuu sitten aina 80–84-vuotiaiden ikäryhmään asti. Kaikista ryhmistä korkein todennäköisyys elää puolison kanssa on seitsemänkymppisillä miehillä! Vielä kahdeksankymppisistäkin miehistä enemmistö elää asuinliitossa.

Naisten kohdalla vastaavat osuudet ovat moninkertaisesti pienemmät, kuten kuviosta ilmenee.

Kuvio 1

Avo- ja avioliitossa elävät suomalaiset vuonna 2017. Suurin prosenttiosuus oli 70–79-vuotiailla miehillä, joista n. 70 % oli asuinliitossa.
HUOM. Puolison kanssa eläviin lasketaan myös ne, jotka elävät av(i)opuolison ja lapsen/lasten kanssa. Rekisteröidyt parisuhteet on laskettu mukaan avoliittoihin.

Ikämiesten hyvä parisuhdetilanne selittyy sukupuolten välisillä kuolleisuuseroilla. Miehet kuolevat naisia aikaisemmin, jolloin naiset ovat useammin tulleet leskiksi. Ne miehet, jotka elävät pitkään, ovat myös muita miehiä useammin asuinliitossa. Jos on terve ja hyvinvoiva, saa jo lähtökohtaisesti helpommin partnerin. Sen lisäksi liitossa eläminen edistää sinänsä usein terveyttä ja hyvinvointia, ja näin on erityisesti miesten kohdalla. Voi siis sanoa, että miehet, joilla on puoliso, elävät muita pidempään, ja että miehillä, jotka elävät pitkään, on usein puoliso.

Tilastokeskuksen perhetyyppejä koskevissa tilastossa eritellään myös tarkemmin, kenen kanssa kotitaloudessa asutaan. Alla olevissa kuviossa (2a-b) esitetään avioliitossa ja avoliitossa elävät, jonkun muun kanssa asuvat, yksin asuvat ja laitoshoidossa olevat. Yksin elävien osuus lisääntyy naisilla tasaisesti aina 50 ikävuodesta lähtien. 80 vuotta täyttäneillä laitoshoito alkaa yleistyä, ja 75 vuotta täyttäneistä naisista jo vähintään noin puolet elää yksin tai laitoshoidossa. Miehillä vastaava tilanne alkaa vasta 90 vuotta täyttäneiden kohdalla.

Kuvio 2a

Yli 50-vuotiaiden naisten perhemuodot 2017. Yksin asuminen yleistyy ja avioliitossa elävien määrä vähenee 75-vuotiaista ylöspäin.

Kuvio 2b

Yli 50-vuotiailla miehillä avioliitossa elävien osuus kasvaa aina 75–79-ikäryhmään asti. Vanhimmissakin ryhmissä 20–30 % on avioliitossa.
HUOM Av(i)oliitossa asuvilla saattaa myös olla heidän kanssaan asuvia lapsia. ’Perheensä tai jonkun kanssa” asuviin on tässä laskettu sekä oman vanhemman, oman aikuisen lapsen, että muiden kuin sukulaisten kanssa asuvat.

Kuvioista huomaa myös, että avoliitot ovat aika yleisiä viisi- ja kuusikymppisillä, joilla noin joka viides asuinliitto on avoliitto. Heitä vanhemmissa ikäryhmissä avoliitot edustavat vain noin seitsemää prosenttia kaikista liitoista. On mielenkiintoista nähdä, säilyykö avoliittojen suosio, kun nykyiset viisikymppiset ikääntyvät.

Naimisiin myöhemmin elämässä?

Miten usein ikäihmiset solmivat uusia avioliittoja? Lyhyt vastaus on, että harvoin, mutta mielenkiintoisia aikatrendejä löytyy.

Suomalaisten avioituvuus on korkein 30-vuotiaiden kohdalla ja laskee sitten aika tasaisesti loppuelämän ajan. Lukua mitataan laskemalla solmitut liitot tuhatta asukasta kohti, ja se on parhaimmassa perheellistymisiässä monta kertaa korkeampi kuin vanhoilla päivillä. 50 ikävuoden jälkeen avioituvuus on siis lähtökohtaisesti alhaista. Miehillä se on korkeampaa kuin naisilla, johtuen muun muassa yllä jo mainituista sukupuolieroista eliniänodotteessa ja siviilisäädyssä.

Kuvioissa 3a-b esitetään ensimmäisen avioliittonsa vanhoilla päivillä solmineet miehet ja naiset 1990-luvulta lähtien. 50- ja 60-vuotiaiden kohdalla ensimmäisiä liittoja solmitaan nykyään selvästi useammin kuin aikaisemmin, osuudet ovat ainakin kaksikertaistuneet. Kyse voi olla siitä, että pitkästä avoliitosta tehdään avioliitto tai että sinkkuna elänyt tai avoliitosta eronnut löytää uuden rakkauden ja menee hänen kanssaan naimisiin. 70 vuotta täyttäneiden joukossa ajallinen muutos on hyvin vähäistä, joskin pientä kasvua siinäkin näkyy. Sukupuolierot näyttäisivät hieman kaventuneen viime vuosikymmenen aikana.

Kuvio 3a

Avioituvuus 1. avioliittoot, yli 50-vuotiaat naiset. Tiedot tekstissä.

Kuvio 3b

Avioituvuus yli 50-vuotiailla miehillä, 1. avioliitto. Tiedot avattu tekstissä.

Viimeiset kuviot (4a-b) esittävät uudellenavioituvuutta, eli kuinka moni avioliitosta eronnut on solminut uuden avioliiton. Miesten todennäköisyys solmia uusi avioliitto on naisia korkeampi.

Kuvio 4a

Yli 50-vuotiailla naisilla uudelleenavioituvuus on korkeimmillaan 50–54-vuotiaiden ryhmässä, ja kasvanut 2000-luvun edetessä.

Kuvio 4b

Uudelleenavioituvuus on huomattavasti yleisempää yli 50-vuotiailla miehillä kuin naisilla.

Ikäihmisten avioituvuus kasvoi 1990-luvulla ja 2000-luvulla, mutta 2010-luvulla kasvu poukkoilee tai on tasaantunut. Onko kyse siitä, että uusiin suhteisiin haluavien ja kykenevien ’katto’ on jo saavutettu? Tai siitä, että ikäihmiset mieluummin seurustelevat asuen erillään tai asuvat avoliitossa kuin solmivat avioliiton? Tähänkin kysymykseen haemme jatkossa vastauksia.

Lisätietoja

tutkimusprofessori Anna Rotkirch
etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi

Rotkirch, A. (2019). Minkälaisissa perheissä ikääntyneet elävät. Tietovuoto-artikkeli 2/2019. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/minkalaisissa-perheissa-ikaantyneet-elavat/ [Viitattu: ##.##.20##].

Väestöliiton LoveAge-tutkimushanke tutkii yli 50-vuotiaiden parisuhteita Suomessa ja Euroopassa. Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa selvitetään ihmisten avio- ja avoliittoja eri elämänvaiheissa sekä niiden yhteyksiä sosiaalisiin suhteisiin ja hyvinvointiin ikääntyessä. Kiitämme Timo Nikanderia Tilastokeskuksesta neuvoista tilastotietokantoihin liittyen.

Avainsanat