Kuva ikääntyvien suomalaisten parisuhdetyytyväisyydestä laajenee

Parisuhteet ovat muuttuneet 

Yli 50-vuotiaiden suomalaisten parisuhteet ovat muuttuneet. Kolme vuosikymmentä sitten suurin osa ikäluokasta oli joko ensimmäisessä avioliitossaan tai, etenkin naisten kohdalla, leskiä. Nyt joukkoon mahtuu runsaasti eronneita, uudelleenavioituneita ja avoliitossa eläviä, ja suhteita myös puretaan ja solmitaan viidenkympin jälkeen. Itse asiassa viisikymppisten miesten ikäluokassa avioeroaminen on yleisempää kuin muussa väestössä. (ks. Hägglund ym. 2021.) 

Trendiä on selitetty yhteiskunnallisilla muutoksilla, kuten naisten taloudellisen aseman paranemisella ja sitä myötä avioliiton merkityksen heikkenemisellä, sekä ikääntyvän väestönosan määrällisellä kasvulla (Brown & Lin, 2012; Brown ym., 2017; Carr & Utz 2020; Smock & Schwatz 2020). Mahdollisuuksia valita tai olla valitsematta ihmissuhteensa on enemmän, ja toisaalta odotukset parisuhteelle ovat kasvaneet. Epätyydyttävään parisuhteeseen ei haluta jäädä. (Kontula, 2009; Rotkirch, 2015.) 

SHARE mahdollisti parisuhteiden tutkimisen 

Tämän vuoden Perhebarometri selvitti, kuinka tyytyväisiä tai tyytymättömiä parisuhteessa elävät yli 50-vuotiaat suomalaiset ovat suhteeseensa. Aineistona käytettiin Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE) -tutkimuksen seitsemännen tutkimusaallon Suomen erilliskyselyä. Ensimmäisiä havaintoja kyselystä esiteltiin jo vuoden 2018 elokuun ja marraskuun Tietovuodoissa, mutta Perhebarometrissä tyytyväisyyttä tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin ja eri taustamuuttujien mukaan. SHARE-aineiston avulla parisuhdetyytyväisyyttä voitiin verrata tavanomaisten sukupuolen, koulutuksen ja iän lisäksi myös esimerkiksi koettuun terveyteen ja parisuhdehistoriaan.  

Aineiston kattavuudesta huolimatta Perhebarometrissä pystyttiin tarkastelemaan vain heterosuhteissa elävien miesten ja naisten parisuhdetyytyväisyyttä, sillä muita ei 1263 vastaajan otokseen sattunut riittävästi. Tämä on sääli, sillä normien muuttuminen on mahdollistanut rakkauden myös muunlaisia suhteita toivoville ja kaikille sukupuolille. 

Parisuhdetyytyväisyyttä tarkasteltiin kymmenellä väittämällä: rakastavatko, arvostavatko, ymmärtävätkö ja tukevatko puolisot toisiaan, ovatko he tyytyväisiä yhdessä viettämäänsä aikaan, fyysisen läheisyyden määrään, keskinäiseen ilmaisuun ja rahaa ja taloutta koskevaan päätöksentekoon, kokevatko he kuuluvansa yhteen ja ovatko he harkinneet eroamista. Vastaajat saivat valita, ovatko täysin tai jokseenkin samaa mieltä, vai täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteistä. 

Miehet ja ensimmäisissä suhteissaan elävät muita tyytyväisempiä 

Suurin osa vastaajista on tyytyväisiä parisuhteisiinsa, katsottiinpa asiaa millä väitteellä tahansa. Rakkauteen oltiin kaikkein tyytyväisimpiä: yli 90 prosenttia kaikista vastaajista koki, että hän ja hänen puolisonsa rakastavat toisiaan. 

Kuvio 1. Minusta tuntuu, että rakastamme toisiamme. 

Lähes kaikkien väitteiden kohdalla miehet olivat naisia tyytyväisempiä. Erot olivat pääosin pieniä. Suurimmillaan ero oli tyytyväisyydessä siihen, miten suhteessa ilmaistaan toisille asioita ja tunteita: miehistä noin yhdeksän kymmenestä ilmoitti olevansa tähän tyytyväisiä, mutta naisista vain noin kahdeksan kymmenestä. Ero oli tilastollisesti merkitsevä (p<0.001). 

Kuvio 2. Olen tyytyväinen siihen, miten ilmaisemme asioita ja tunteitamme toisillemme. 

Vähiten tyytyväisiä oltiin fyysisen läheisyyden määrään. Kiinnostavaa kyllä, sukupuolten välillä ei ollut tämän väitteen kohdalla eroa. Aiemmasta tutkimuksesta (ks. esim. Tietovuoto 4/2016) nimittäin tiedämme, että miehillä ja naisilla on toisistaan poikkeavia tarpeita fyysisen läheisyyden suhteen. Kenties ero johtuu siitä, ettei vastaajilta tarkemmin kysytty, onko fyysistä läheisyyttä liikaa vai liian vähän. 

Joka tapauksessa, ero sukupuolten välillä kasvoi huomattavasti, kun tyytyväisyyttä tarkasteltiin sen mukaan, onko vastaaja edelleen ensimmäisessä merkityksellisessä suhteessaan, vai onko takana ero ja nykyinen suhde on jo toinen tai sitä useampi. Merkityksellinen parisuhde tarkoittaa tässä avio- tai avoliittoa tai muuta, pitkäkestoista, vastaajan merkitykselliseksi katsomaa suhdetta. Ensimmäisessä suhteessaan olevista naisista noin joka viides oli tyytymätön fyysisen läheisyyden määrään. Toisessa tai sitä useammassa suhteessaan olevista naisista sen sijaan lähes joka kolmas oli tyytymätön. Naisilla ero on myös tilastollisesti merkitsevä (p=0.02). 

Kuvio 3. Olen tyytyväinen fyysisen läheisyyden määrään suhteessamme. Elinkaaren aikana olleiden merkityksellisten suhteiden lukumäärän mukaan. 

Jo kerran eronneilla oli myös muita enemmän ajatuksia nykyisen suhteen lopettamisesta. Erityisen selvästi tilanne näkyi tässäkin naisten kohdalla. Ensimmäisessä suhteessaan olevista naisvastaajista noin 15 prosentilla oli käynyt ero jollain lailla mielessä, kun toisessa tai sitä useammassa suhteessaan olevista naisvastaajista näin oli tapahtunut peräti 25 prosentille (tilastollisen merkitsevyyden tunnusluku p <0.001). Miehillä ero oli muutamia prosenttiyksikköjä, mikä jää tilastollisen epävarmuuden marginaaliin. 

Kuvio 4. Olen harkinnut eroa tai suhteen lopettamista viime aikoina. Elinkaaren aikana olleiden merkityksellisten suhteiden lukumäärän mukaan. 

Summa summarum, eronneet eivät olleet löytäneet täydellistä kumppania uudestakaan suhteesta. Eronneet miehet olivat suunnilleen yhtä tyytyväisiä uusiin suhteisiinsa kuin ensimmäisessä suhteessaan olevat miehet, eronneet naiset hieman tyytymättömämpiä. 

Miksi näin on?  

Odotukset parisuhteesta voivat selittää osan ilmiöstä. Uudelta suhteelta saatetaan odottaa enemmän kuin mitä aiemmalta, mahdollisesti pettymykseksi osoittautuneelta suhteelta. Ihmisillä on myös keskenään erilaisia odotuksia parisuhteesta. Jos odotukset ovat korkealla, suhde koetaan herkemmin epätyydyttäväksi ja eroriski kasvaa. Kun paljon odottavat muodostavat uuden suhteen, odotukset eivät yhtäkkiä katoa, vaan uusi suhde koetaan yhtä lailla epätyydyttävänä.  

Sukupuolten välistä eroa voi selittää kotitöiden epätasainen jakautuminen naisten kuormaksi. Erityisesti näin käy, kun puolisot ikääntyvät. Miehet ovat tyypillisesti naisia vanhempia osapuolia suhteessa, ja heidän terveytensä heikkenee ennen naisia. Siten naiset voivat joutua kotitöiden lisäksi huolehtimaan puolison hoivaamisesta enemmän kuin mitä miehet joutuvat, mikä saattaa heijastua parisuhdetyytyväisyyden kokemuksiin.  

Yksi mahdollinen selitys on myös, että aineistoon oli sattumalta valikoitunut enemmän tyytymättömiä, erityisesti toisessa tai useammassa suhteessaan olevia, naisia kuin mitä väestössä todella on. Kaikkia näitä teorioita voi tarkastella SHARE-aineistolla, ja tässä olisikin kiinnostava jatkotutkimuskohde: onko kyse todellisista eroista ja mikä niitä selittää.

Lähteet

Brown, S. L., & Lin, I. F. (2012). The gray divorce revolution: Rising divorce among middle-aged and older adults, 1990-2010. Journals of Gerontology – Series B Psychological Sciences and Social Sciences, 67 B (6), 731–741. https://doi.org/10.1093/geronb/gbs089

Brown, Susan L. and Wright, Matthew R. (2017) Marriage, Cohabitation, and Divorce in Later Life. Innovation in Aging, 1(2). https://doi.org/10.1093/geroni/igx015

Carr, D., & Utz, R. L. (2020). Families in Later Life: A Decade in Review. Journal of Marriage and Family, 82(1), 346–363. https://doi.org/10.1111/jomf.12609

Hägglund, A-E. & Rotkirch, A. (2021) The family situation across the life-course. Teoksessa Komp, K. (toim.) Life-histories in Finland: First results from the Survey of Health, Ageing and Retirement Survey wave 7, ss. 63–76 . Helsinki: Väestöliitto.

Hägglund A. E., Sorsa T., Danielsbacka M., Tanskanen A. O. & Rotkirch A. Vanhenee kuin hyvä viini – Yli 50-vuotiaiden parisuhteet Suomessa. Perhebarometri 2021. Väestöntutkimuslaitos, Katsauksia E56/2021.

Smock, P. J., & Schwartz, C. R. (2020). The Demography of Families: A Review of Patterns and Change. Journal of Marriage and Family, 82(1), 9–34. https://doi.org/10.1111/jomf.12612

Lisätiedot

Tutkija Tiia Sorsa
tiia.sorsa@vaestoliitto.fi

Viittaaminen

Sorsa, Tiia. (2021). Kuva ikääntyvien suomalaisten parisuhdetyytyväisyydestä laajenee. Tietovuoto-artikkeli 11/2021. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/kuva-ikaantyvien-suomalaisten-parisuhdetyytyvaisyydesta-laajenee [Viitattu: ##.##.20##].