Koronakriisin vaikutukset perheenlisäyksen suunnitteluun Euroopassa

Tutkimus toteutettiin maalis–huhtikuussa nettikyselynä, johon vastasi yhteensä 6000 henkilöä (edustava otos kustakin maasta). Tutkimuksen otosjoukon muodostivat henkilöt, jotka olivat ennen koronakriisiä ilmoittaneet suunnittelevansa perheenlisäystä vuoden 2020 aikana.

Koronakevät heikensi perheenlisäyssuunnitelmia

Nuorten aikuisten lastensaantisuunnitelmien muutoksia tarkasteltiin tutkittujen maiden välillä sekä niiden sisällä eri ryhmissä, sosio-demografisten taustatekijöiden kautta. Taustatekijöinä olivat ikä, koulutus, odotukset tulevasta tulotasosta ja asuminen korkean tautitapausmäärän alueella.

Kaikissa tutkituista maista koronakevät alensi ihmisten lastensaantiaikomuksia. Suunnitelmien muuttumiseen vaikuttavat erilaiset mekanismit, joista ei voida johtaa yleistettäviä, kaikkia Euroopan maihin koskevia johtopäätöksiä. Koronan vaikutuksia esimerkiksi suomalaisten perheenlisäyssuunnitelmiin ei vielä tiedetä.

Valtioissa, joissa oli ennen kriisiä parempi työmarkkina- ja taloustilanne, lapsihaaveet hylänneiden osuus oli selvästi alhaisempi kuin muissa tutkituissa maissa. Sen lisäksi valmiiksi alhaisen syntyvyyden maissa on suurempi riski syntyvyyden laskuun kriisin vaikutusten myötä.

Tutkituista maista Italiassa todettiin ensimmäisenä paljon koronatartuntoja ja aloitettiin tiukat karanteenitoimet. Iso-Britanniassa, Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa on todettu miljoonaa asukasta kohden paljon koronakuolemia, Saksassa kuolleisuus on ollut vähäisempää (Kuvio 1). Kuviossa on vertailun vuoksi mukana myös Suomi, jossa koronakuolleisuus on Saksaakin alhaisempi.

Kuvio 1

Lisäksi maiden syntyvyydessä on suurta vaihtelua. Kokonaishedelmällisyys oli vuonna 2018 1,26 Espanjassa, 1,29 Italiassa, 1,68 Iso-Britanniassa, 1,57 Saksassa ja 1,88 Ranskassa. Suomessa se oli samana vuonna 1,41. (Eurostat 2020)

Suuri osa lykkäsi lastenhankintasuunnitelmiaan tai luopui niistä kokonaan

Perheenlisäyssuunnitelmien osuudet tutkituissa maissa kuvattuina taulukossa 1. Ranskassa ja Saksassa 30 prosenttia aiemmista perheenlisäyssuunnitelmista olivat edelleen voimassa koronakriisin aikaan. Suurin osa lopusta vastaajista kertoi lykkäävänsä lastenhankintaa (50–55 %), ja pieni osa (14–17 %) kertoi luopuneensa perheenlisäyssuunnitelmastaan kokonaan.

Taulukko 1

Espanjassa ja Iso-Britanniassa puolestaan vain 20 prosenttia suunnitteli edelleen lastenhankintaa, ja Ranskaan ja Saksaan verrattuna niissä oli myös suurempi perheenlisäyssuunnitelmista luopuvien määrä (20–30 %). Kaikissa neljässä edellä mainituissa maassa korostui koronakeväänä suunnitelma lastenhankinnan lykkäämisestä.

Etelä-Euroopan maissa, varsinkin Italiassa, lapsihaaveista luovuttiin suuremmalla todennäköisyydellä kuin muissa tutkituissa valtioissa. Italiassa lastenhankintaa lykkääviä ja aiemmista suunnitelmistaan luopuvia oli suhteessa yhtä paljon (molempia noin 35-40 %). Ranskaan ja Saksaan verrattuna siellä hieman pienempi osuus vastaajista kertoi edelleen suunnittelevansa perheenlisäystä (25 %) ja nämä henkilöt olivat pääasiassa tutkimuksen vanhimpia, yli 30-vuotiaita.

Korkeampi ikä ”suojaava tekijä” suunnitelmien säilymiselle

Ainoa tutkittujen maiden välinen yhtenevä tutkimustulos oli iän ”suojaava vaikutus” perheenlisäyssuunnitelmien säilymiselle. Yli 30-vuotiaat jatkoivat lastenhankinnan yrittämistä muita vastaajia todennäköisemmin.

Kyselyn vastaajat jaettiin kolmeen ikäluokkaan (18–24-, 25–29- ja 30–34-vuotiaat). Perheenlisäyssuunnitelmien muutokset eivät olleet ikäryhmittäin yhteneväisiä, mutta kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa suunnitelmien säilymisen todennäköisyys oli suurempi vanhemmissa ikäluokissa eli 25–34-vuotiaiden joukossa.

Korkeakoulutus yhteydessä pienempään todennäköisyyteen hylätä lapsihaaveet

25–34-vuotiaissa tarkasteltiin myös koulutuksen vaikutusta perheenlisäyssuunnitelmiin. Kaikkien viiden tutkitun valtion kohdalla korkeakoulutus vaikutti olevan yhteydessä pienempään todennäköisyyteen hylätä lapsihaaveet myös koronakeväänä. Tilastollisesti merkitsevänä havainto todettiin Italiassa ja Iso-Britanniassa.

Tutkijat huomauttavat, että korkeakoulutus voi viitata parempaan sosioekonomiseen asemaan, joka puolestaan voisi selittää perheenlisäyksen suunnittelun säilymistä koronakriisin aikaan.

Taloushuolet yhteydessä suunnitelmien muutokseen

Myös huolet oman tulotason laskemisesta ja talouden epävakaudesta tulevaisuudessa saattavat tutkimuksen mukaan vaikuttaa nuorten aikuisten perheenlisäyssuunnitelmiin.

Tulotasoon liittyvien huolten yhteys suunnitelmien muutoksiin todettiin Iso-Britanniassa, Italiassa ja Espanjassa. Näistä kahdessa ensimmäisessä huoli tulotasosta liittyi perheenlisäyssuunnitelmista luopumiseen, kun taas Espanjassa todettiin yhteys lastenhankinnan lykkäämiseen.

Koronakriisistä aiheutuvan taloudellisen epävakauden ei osoitettu olevan suoraan kytköksissä perheenlisäyssuunnitelmien muutoksiin muualla paitsi Iso-Britanniassa, jossa valtion taloudellinen tukijärjestelmä ei ole yhtä kattava kuin muissa tutkimukseen osallistuneissa maissa.

Taudin alueellinen esiintyvyys ei yksinään selitä suunnitelmien muuttumista

Koronatartuntojen alueellisen esiintyvyyden yhteyttä perheenlisäyssuunnitelmien muutoksiin tutkittiin 25–34-vuotiaiden joukossa.

Koronatapausten alueellinen esiintyvyys aiheutti eri valtioissa erilaisia muutoksia perheenlisäyssuunnitelmiin. Saksassa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa alueilla, joissa todettiin paljon tartuntoja, suunnitelmia lykättiin tai niistä luovuttiin, kun taas Italiassa ja Espanjassa tilanne oli päinvastainen. Italiassa ja Espanjassa alueilla, joissa oli eniten todettuja koronatapauksia, oli vähemmän perheenlisäyssuunnitelmista luopuvia kuin muilla alueilla.

Taustatekijöillä voikin olla tautiesiintyvyyttä suurempi vaikutus perhesuunnitelmiin, sillä Italiassa ja Espanjassa koronatapauksia todettiin eniten vaurailla alueilla, joissa syntyvyys oli jo aiemmin muuta maata korkeammalla tasolla.

Lähteet

Eurostat (2020) https://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=demo_frate&lang=en

Luppi, F., Arpino, B., & Rosina, A. (2020). The impact of COVID-19 on fertility plans in Italy, Germany, France, Spain and UK. https://doi.org/10.31235/osf.io/wr9jb

Our World In Data, Coronavirus (COVID-19) Deaths. Tilanne 7.7.2020

Kirjoittajat

Karla Uusitalo

Anna Rotkirch