Kolmen sukupolven perheet ja resurssikilpailu esiteollisessa Suomessa
Esiteollisessa Suomessa oli tavallista, että kolme sukupolvea asuivat saman katon alla. Tavallisesti isän puoleiset isovanhemmat asuivat samassa taloudessa poikansa ja tämän perheen kanssa, mutta äidin puolen isovanhempien asuminen tyttärensä perheen kanssa ei sekään ollut tavatonta.
Kolmen sukupolven perheet olivat yleisimpiä talollisilla, mutta myös torppareilla ja muilla tilattomilla kolme sukupolvea saattoivat asua samassa kotitaloudessa. Talollisella väestöllä kolmen sukupolven yhdessä asuminen oli vanhan pariskunnan eläke- ja elatusjärjestely ja keino siirtää tila perillisille. Järjestelmää kutsuttiin syytingiksi.
Nykyisiä länsimaisia yhteiskuntia koskevista tutkimuksista tiedetään, että lasten hyvinvointi on kolmen sukupolven perheissä usein huonompi kuin kahden sukupolven perheissä, joissa lapset asuvat vanhempiensa kanssa. Tämä johtuu suurelta osin valikoitumisesta: länsimaissa kolmen sukupolven perheet ovat keskimäärin huonompiosaisia kuin kahden sukupolven perheet. Esiteollisessa Suomessa kolmen sukupolven perheet taas olivat keskimäärin varakkaampia kuin kahden sukupolven perheet. Tutkimme lastenlasten hengissä selviytymistä esiteollisessa Suomessa sen mukaan, asuivatko he samassa kotitaloudessa isovanhempien kanssa. Tätä ei ole aikaisemmin tutkittu.
Tutkimusaineisto kirkonkirjoista
Hyödynsimme suomalaisista kirkonkirjalähteistä kerättyä väestötietokantaa vuosilta 1761–1895 ja tutkimme pienten lasten hengissä selviytymistä kolmen sukupolven perheissä verraten niitä perheisiin, joissa isovanhemmat eivät asu lastenlasten kanssa samassa kotitaloudessa sekä perheisiin, joissa kaikki isovanhemmat ovat jo kuolleet.
Tutkimuksessamme selvisi, että isoäidit ja isoisät, jotka eivät asu lastenlastensa kanssa olivat kaikkein ”hyödyllisimpiä” lastenlasten hengissä selviytymisen kannalta (Kuvio 1). Isovanhempien kanssa yhdessä asuminen taas oli hengissä selviytymisen kannalta haitallisempaa kuin se, että lapsilla ei ollut isovanhempia enää elossa. Tulokset olivat samansuuntaisia sekä isoäitien että isoisien osalta, mutta tilastollisesti merkitseviä vain isoisillä. Sillä ei ollut väliä asuivatko lapset isän vai äidin puoleisten isovanhempien kanssa. Sekä isovanhempien hyödylliset että haitalliset vaikutukset lasten hengissä selviytymisen kannalta ilmenivät alle 1-vuotiaiden lasten kohdalla, mutta eivät tätä vanhemmilla (Kuvio 1).
Miksi isovanhemmista voi joskus olla haittaa?
Tutkimuksemme osoittaa, että isovanhemmista ei välttämättä aina ole hyötyä lastenlapsille. Selityksenä voi olla resurssikilpailu isovanhemman ja lapsenlapsen välillä. Kilpailu voi kohdistua kotitalouden käytettävissä oleviin aineellisiin resursseihin (ruoka, suoja, lämpö) tai vanhempien aikaan ja hoivaan. Tutkimuksessamme oletimme, että mikäli tällaista resurssikilpailua on, sen tulisi olla voimakkainta silloin, kun isovanhemmat asuvat lapsenlapsen kanssa samassa kotitaloudessa. Tutkimuksemme tulokset tukivat tätä oletusta.
Kolmen sukupolven perheissä asuminen saattaa olla haitallista lapselle sekä nykyisissä länsimaissa että esiteollisella ajalla. Esiteollisia yhteisöjä koskevat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että isovanhempien asuminen lähellä lastenlapsiaan on auttanut pitämään pienet lapset hengissä. Tutkimuksemme perusteella esiteollisessa Suomessa isovanhemmista oli hyötyä kunhan he eivät asu samassa kotitaloudessa lapsenlapsen kanssa. Nykyisiä länsimaita koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että isovanhempien tuki on yhteydessä lastenlasten parempaan hyvinvointiin silloin kun isovanhemmat eivät asu yhdessä lastenlasten kanssa.
Lisätietoja
Mirkka Danielsbacka, etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi
Tietovuoto perustuu artikkeliin:
Chapman, S., Danielsbacka, M., Tanskanen, A.O., Lahdenperä, M., Pettay, J., Lummaa, V. (2023) Grandparental co-residence and grandchild survival: the role of resource competition in a pre-industrial population, Behavioral Ecology, https://doi.org/10.1093/beheco/arad013
Viittaaminen
Danielsbacka M., Chapman S., Tanskanen A. O., Lahdenperä M., Pettay J. & Lummaa V. (2023). Kolmen sukupolven perheet ja resurssikilpailu esiteollisessa Suomessa. Tietovuoto-artikkeli 4/2023. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/kolmen-sukupolven-perheet-ja-resurssikilpailu-esiteollisessa-suomessa/ [Viitattu: ##.##.20##].
Tutkimus on osa Sosiaaliset verkostot, syntyvyys ja hyvinvointi ikääntyvässä Suomessa (NetResilience) -hanketta, jossa on mukana Väestöliiton lisäksi Turun yliopisto, Helsingin yliopisto sekä Aalto yliopisto. Tutkimus on saanut rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
