Kaikki tiet vievät Uudellemaalle – ja Pohjanmaalle

Tietovuoto / Heinäkuu 2017

Lähes jokaisessa suomalaisessa suvussa jollakulla on lapsia uusmaalaisen kanssa. Ja jos ei uusmaalaisen kanssa, niin ainakin pohjoispohjalaisen kanssa.

Olemme Väestöntutkimuslaitoksella yhteistyössä Aalto-yliopiston Tietotekniikan laitoksen tutkijoiden kanssa tutkineet suomalaisia sukulaisverkostoja. Käytössämme on Tilastokeskuksen toimittama aineisto, jossa on noin 60 000 nelisukupolvista suomalaissukua. Analyyseissä tarkastelimme sukujen välille syntyneitä linkkejä, jotka muodostuvat kahden eri suvun jäsenen saatua lapsen keskenään. Monissa tapauksissa tällainen linkki syntyy kahden sellaisen sukupuun välille, joilla on eri kotimaakunta.

Kuvassa 1 on kuvattu sukujen väliset linkit sukujen kotimaakuntien mukaan. Maakuntia yhdistävien viivojen paksuus kuvaa sitä, miten usein näistä maakunnista kotoisin olevien sukujen välillä on syntynyt lapsia. Kuvasta nähdään, että lähes kaikkien muiden maakuntien vahvimmat ja useimmin esiintyvät linkit johtavat Uudellemaalle. Toisin sanoen, on hyvin todennäköistä, että kun kaksi sukua yhdistyy lapsen syntyessä, ainakin toinen näistä suvuista on Uudeltamaalta. Poikkeuksen tähän sääntöön tuovat Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi. Pohjalaiset ja pohjoissuomalaiset suvut näyttävät muodostavan Suomen sisälle oman saarekkeensa, niin että näiltä alueilta kotoisin olevien sukujen jäsenet saavat lapsia ensisijaisesti toisten samoilta alueilta kotoisin olevien sukujen jäsenten kanssa.

Pohjalaisten ja pohjoissuomalaisten sukujen risteysmaakunta on alueen runsasväkisin maakunta, Pohjois-Pohjanmaa. Pohjois-Pohjanmaa puolestaan on tiiviisti linkittynyt muiden pohjalaisten ja pohjoisten maakuntien lisäksi myös Uudellemaalle. Tutkimuksemme perusteella voi päätellä, että suomalaiset suvut ovat jakaantuneet kahden keskuksen, Pohjanmaan ja Uudenmaan ympärille. Lisäksi nähdään, että valtaosalla suomalaisista on sukulaisia myös muualla kuin omassa kotimaakunnassaan – yksilöiden juuret ulottuvat laajalle satavuotiaan Suomen maaperään.

Verkostomaisessa kuvassa näkyy, että Uusimaalle johtavat viivat ovat paksuja kaikista muista maakunnista.
Kuva 1. Sukujen välillä esiintyvät linkit (eli syntyneet lapset) kotimaakunnan mukaan. Viivan paksuus kuvaa linkkien yleisyyttä. Kuvan ja verkostoanalyysit on tehnyt tutkijatohtori Kunal Bhattacharya Aalto-yliopiston Tietotekniikan laitokselta.

Väestöntutkimuslaitos toivottaa kaikille hyvää kesää ja hauskaa sukulointia ympäri Suomen!

Lisätietoja antaa tutkija Venla Berg, venla.berg (at) vaestoliitto.fi.