Ikääntyvien yleisin huolenaihe omaishoitajuudessa on oma jaksaminen

Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta läheisestään, joka ei pärjää arjessaan omatoimisesti sairauden, vammaisuuden tai muun erityisen hoivan tarpeen vuoksi. Hyvinvointialueen kanssa sopimuksen tehneitä ja omaishoidon tukea saavia omaishoitajia oli Suomessa vuonna 2022 noin 47 700 ja vuonna 2023 noin 50 500 (THL, 2024). Vuoden 2022 lopussa omaishoitajista 55 prosenttia oli eläkeläisiä ja 31 prosenttia työllisiä (Pelkonen & Raijas, 2023).

Omaisiaan hoitavia on kuitenkin Suomessa todennäköisesti merkittävästi enemmän kuin virallisen hoitosopimuksen tehneitä. Tarkkaa tilastotietoa muista kuin sopimusomaishoitajien määrästä ei ole saatavilla.

Lähes kaksi kolmesta 50 vuotta täyttäneestä suomalaisesta olisi valmis toimimaan puolisonsa omaishoitajana

50 vuotta täyttäneiden elämää tutkivan SHARE:n 9. aallon kansallisessa lisäkyselylomakkeessa kysyttiin, toimivatko vastaajat kyselyhetkellä omaishoitajina ja jos eivät, olisivatko he tulevaisuudessa halukkaita siihen. Lisäksi kysyttiin omaishoitajuuteen liittyvistä huolista.

Kaikista vastaajista viisi prosenttia kertoi toimivansa nykyisin omaishoitajana. Omaishoitajuus oli yleisintä yli 75-vuotiaiden joukossa – heistä kahdeksan prosenttia kertoi toimivansa omaishoitajana. Kyselyssä ei tarkennettu onko kyseessä sopimusomaishoitajuus.

Suomalaiset 50 vuotta täyttäneet toimisivat mieluiten omaishoitajana omalle puolisolleen kuin muille läheisilleen (kuvio 1). 64 prosenttia vastaajista kertoi olevansa valmiita tarvittaessa toimimaan puolisolleen omaishoitajana – 27 prosenttia ilmoitti olevansa ehkä valmiita ja yhdeksän prosenttia, ettei olisi valmis puolisonsa omaishoitajuuteen. Valmius toimia omaishoitajana oli vähäisempää muille läheisille, kuten omalle lapselle (56 %) tai vanhemmalle (27 %).

Kuvio 1. Valmius toimia tulevaisuudessa omaishoitajana jollekin läheiselle

Miehet olivat hieman naisia valmiimpia toimimaan puolisonsa omaishoitajana: miehistä vain kuusi prosenttia ilmoitti, ettei olisi valmis puolisonsa omaishoitajuuteen. Naisilla vastaava osuus oli kaksinkertainen eli 12 prosenttia.

Valmius puolison omaishoitajana toimimiseen väheni iän myötä – heitä, jotka eivät olisi valmiita toimimaan omaishoitajana oli vain kuusi prosenttia alle 65-vuotiaissa, kun 75 vuotta täyttäneiden joukossa osuus oli 14 prosenttia.

Koulutusryhmien väliset erot valmiudessa toimia puolison omaishoitajana olivat selkeitä. Valmius oli harvinaisinta matalan koulutuksen saaneilla, joista vain 51 prosenttia kertoi, että voisi tulevaisuudessa toimia puolisonsa omaishoitajana. Keskiasteen koulutuksen suorittaneilla vastaava osuus oli suurin – 69 prosenttia, ja korkeasti koulutetuilla osuus oli 63 prosenttia.

Myös koettu terveys vaikutti halukkuuteen toimia oman puolison omaishoitajana tulevaisuudessa. Erinomaiseksi terveytensä kokevista jopa 75 prosenttia oli valmiita toimimaan tulevaisuudessa omaishoitajana, kun taas tyydyttäväksi tai huonoksi terveytensä kokevista näin ajatteli 58 prosenttia.

Eri ryhmillä erilaisia huolia omaishoitoon liittyen

Omaishoitoon liittyy monia huolenaiheita, jotka vaikuttavat omaan arkeen ja jaksamiseen. SHARE:n vastausten perusteella eri elämäntilanteissa olevia saattaa mietityttää erilaiset asiat.

Kaiken kaikkiaan yleisin huolenaihe oli oma jaksaminen, jonka mainitsi 75 prosenttia vastaajista. Epävarmuus omasta jaksamisesta oli naisilla (82 %) huomattavasti yleisempää kuin miehillä (68 %).

Sukupuolten välillä oli muitakin eroja. Naisia mietitytti omaishoidon ja työnteon yhdistäminen (28 %) hieman useammin kuin miehiä (22 %). Sen sijaan ajan riittäminen oli miehille (36 %) suurempi mietinnän aihe kuin naisille (24 %).

Myös työikäisten ja sitä vanhempien huolenaiheissa oli eroja. Vielä työikäisiä eli alle 65-vuotiaita huoletti omaishoidon ja työnteon yhdistäminen (54 %), ajan riittäminen (46 %) sekä toimeentulo (37 %) (kuvio 2).

75 vuotta täyttäneitä puolestaan mietitytti oma jaksaminen (77 %) useammin kuin työikäisiä (68 %) – toisaalta tässä vanhimmassa ikäryhmässä oli suurin osuus (14 %) heitä, jotka kertoivat, ettei omaishoitajuuteen ryhtymisessä mietitytä mikään. Työikäisistä näin vastasi vain kolme prosenttia ja 65–74-vuotiaista kahdeksan prosenttia.

Kuvio 2. Osuus SHARE:n suomalaisista vastaajista, joita mietityttää tietyt aiheet omaishoitajuuteen ryhtymisessä ikäryhmän mukaan

Väestön ikääntymisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavan resurssipulan myötä omaishoidon yhteiskunnallinen merkitys on yhä suurempi. Omaishoitajuuteen ryhtymiseen liittyy kuitenkin useita erilaisia huolenaiheita, jotka vaihtelevat eri elämäntilanteissa. Työikäisten joukossa huolina korostuvat etenkin työnteon ja omaishoitajuuden yhdistäminen sekä ajan riittäminen.

Eläkeiän noustessa työelämän ja omaishoitajuuden yhdistäminen voi koskettaa yhä useampaa suomalaista. Työssäkäyvien omaishoitajien jaksamisen edistämiseksi on tärkeää, että työnantajat huomioivat ja mahdollistavat sujuvan työssäkäynnin ja omaishoitajuuden yhdistämisen.

Lue lisää 50 vuotta täyttäneiden suomalaisten hyvinvoinnista ja elinoloista SHARE:n 9. aallon raportista

Kirjoittajat

Kristel Auero, tutkija, Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos
Johanna Lahtela, SHARE maakoordinaattori, Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos

Lähteet

Auero, K. & Lahtela, J. (2024). 50+ Suomessa – Tuloksia Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE) -tutkimuksen 9. aallosta. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos

Pelkonen, E. & Raijas, M. (2023). Työikäisistä omaishoitajista enemmistö käy myös ansiotyössä. Tieto & trendit. Tilastokeskus.

THL (2024). Omaishoidon tuesta sopimuksen tehneitä hoitajia vuoden aikana yhteensä. Sosiaalipalvelujen toimintatilasto.

Viittaaminen

Auero, K & Lahtela, J. (2024). Ikääntyvien yleisin huolenaihe omaishoitajuudessa on oma jaksaminen. Tietovuoto-artikkeli 8/2024. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/ikaantyvien-yleisin-huolenaihe-omaishoitajuudessa-on-oma-jaksaminen/ [Viitattu: ##.##.20##].