Ikääntyvästä väestöstä parempaa tutkimustietoa: SHARE Suomi jatkuu
Sadat 50 vuotta täyttäneet suomalaiset ovat tämän vuoden marraskuussa antaneet haastattelun, jossa he kertovat omasta elämäntilanteestaan. Riittävätkö rahat, miten kunto on kehittynyt, ja keneltä saa tarvittaessa apua?
Kyse on maailman laajimmasta ikääntymisen tutkimuksesta, SHARE:sta (Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe), jonka uusin tutkimusaalto alkoi lokakuussa. SHARE selvittää 50 vuotta täyttäneiden ihmisten ja heidän puolisoidensa terveyttä, taloutta, työssäkäyntiä ja sosiaalisia suhteita käyntihaastatteluilla 28 Euroopan maassa.
Suomesta on 2010-luvulla tullut ”Euroopan Japani”, eli nopeimmin ikääntyvä maa. Suuret ikäluokat ovat eläköityneet ja syntyvyys on ennätyksellisen alhainen. Niin hyvinvointivaltion rahoituspohja kuin sosiaalinen kudoksemme ovat murroksessa. SHARE tarjoaa tuoretta tutkimustietoa, jonka avulla ikääntyvän väestön haasteisiin voidaan vastata. Samalla suomalaisten vastauksia voidaan verrata muihin maihin.
Marraskuun Tietovuoto tarjoaa kaksi esimerkkiä siitä, miten SHARE-vastaajien näkemys ansiotyöstä näyttäytyy meillä ja naapurimaissa.
Kuka kaipaa eläkkeelle?
Ensiksi kysyttiin, miten tyytyväinen vastaaja on nykyiseen työpaikkaansa. Kuvio 1 esittää, miten korkeat osuudet kustakin maasta vastasivat yhtyvänsä väitteeseen eli olivat samaa mieltä tai vahvasti samaa mieltä. Tarkemmin kysyttiin kokemusta siitä, onko työ henkisesti vaativaa, onko työpaikalla alttiina ristiriidoille ja häiriötekijöille, vallitseeko työtovereiden kesken hyvä ilmapiiri ja onko palkka sopiva.
Kuvio 1
Yli puolet suomalaisista, 50-65-vuotiaista, SHARE-vastaajista koki työn olevan henkisesti kuormittavaa. Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa vastaavat osuudet olivat pienempiä. Ristiriitoja työpaikalla oli kokenut yli 30 % niin suomalaisista kuin virolaisista vastaajista. Tanskassa oli vähemmän ristiriitoja. Ruotsalaiset ja virolaiset kokivat sen sijaan vertailuissa olleista maista useimmiten työpaikan ilmapiirin hyväksi. Suomi oli tässäkin huonoimmalla sijalla – kuten myös palkan sopivuudessa.
Toinen SHARE-kysymys koski toivetta eläköityä. Virossa ja Ruotsissa SHARE-vastaajat olivat vähiten halukkaita siirtymään eläkkeelle mahdollisimman varhain: vain kolmasosa toivoi näin. Tanskassa osuus oli hieman korkeampi ja Suomessa korkein, keskimäärin 47 prosenttia. (Kuvio 2).
Kuvio 2
Suomalaisten työllisyysasteen kohentaminen on maamme ja pääministeri Rinteen hallituksen keskeisimpiä pyrkimyksiä. Tämän Tietovuodon esittämät alustavat tulokset kertovat siitä, että ikääntyvien työntekijöiden työhyvinvoinnissa on paljon parannettavaa.
Suomalaiset 50 vuotta täyttäneet näyttävät haluavan siirtyä naapurimaita aikaisemmin eläkkeelle. Lähes puolet vielä työelämässä olevista suomalaisista vastaajista suunnitteli varhaista eläkkeelle jäämistä ja merkittävä osa koki työnsä kuormittavaksi tai ristiriitoja työssä. Ehkä yllättäen Viro sijoittui tässä vertailussa lähemmäksi Tanskaa ja Ruotsia kuin Suomea. Aihepiiriä voi jatkossa tutkia tarkemmin selvittämällä yhteyksiä työhyvinvoinnin, eläköitymistoiveiden ja muiden tekijöiden, kuten eläkejärjestelmien, välillä.
SHARE on ainutlaatuinen aineisto
Suomessa kerättiin ensimmäinen SHARE-tutkimusaineisto vuonna 2017. Silloin vastaajilta kysyttiin tarkkaa tietoa koko elämänkaaresta: lapsuuden kodista ja vanhempien taustoista aina asumishistoriaan ja eri työtehtäviin asti. Tämä aineisto on nyt tutkijoiden käytettävissä ja yllä olevat esimerkit ovat siitä.
Yksi SHARE:n ainutlaatuisista piirteistä on aineiston monipuolisuus. SHARE tarjoaa tietoa fyysisestä, psyykkisestä ja kognitiivisesta hyvinvoinnista, sosioekonomisesta asemasta, eläkkeistä ja elämänkulusta sekä perheiden ja heidän läheistensä sosiaalisista verkostoista. Haastattelujen aikana mitataan myös vastaajien fyysistä kuntoa ja kognitiivisia kykyjä.
Toinen tärkeä piirre on, että samoja vastaajia haastatellaan vuodesta toiseen. Nyt haastatteluja antavat suomalaiset ovatkin aluksi kaikki sellaisia, joille SHARE on jo tuttu, sillä he osallistuivat ensimmäisen kerran jo vuonna 2017. Voimme siis pian selvittää muun muassa, oliko vuonna 2017 eläkkeelle kaipaava vastaaja edelleen töissä vuonna 2019 ja mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että ansiotyö jatkui tai että siirryttiin eläkkeelle.
Useat kansalliset rahoittajat mahdollistivat SHARE Suomen jatkoa
SHARE-tutkimusta on tehty Euroopassa vuodesta 2004. Ensimmäinen Suomen aineistonkeruu toteutettiin 2017 ja seuraava on siis nyt toteutumassa, kiitos onnistuneen rahoituskampanjan. Kymmenet kansalliset tahot, mukaan lukien keskeiset eläkejärjestöt ja ministeriöt, ovat osoittaneet tukensa SHARE:lle ja moni on osallistunut uuden tutkimusaallon rahoitukseen. Ensimmäisenä SHARE Suomea tuki Yrjö Jahnssonin säätiö syksyllä 2018. Antelias lahjoitus Suomen Kulttuurirahastolta varmisti kesällä 2019 sen, että uusi tutkimusaalto toteutui. Olemme kiitollisia kaikille rahoittajille.
Samaan aikaan SHARE-aineistoa hyödyntäviä tutkijoita on Suomessa jo melkein sata. Kaikille tutkijoille avoin ja ilmainen aineisto on löytämässä käyttäjänsä myös meillä. Maailmalla SHARE:sta julkaistaan jo nyt keskimäärin neljä tutkimusta viikoittain. Se, että Suomi on nyt mukana SHARE-tutkijoiden kansainvälisissä vertailuissa, tuo meille näkyvyyttä ja vahvistaa tietopohjaamme siitä, mistä ikääntyvän Suomen haasteet ja vahvuudet löytyvät.
Lisätietoja:
SHARE Suomen koordinaattori Miika Mäki
Tutkija LoveAge-hanke Anna Erika Hägglund
Tutkimusjohtaja, SHARE:n maajohtaja Anna Rotkirch
SHARE-kyselyaineiston avulla selvitetään ikääntyneiden terveyttä, taloutta, työssäkäyntiä ja sosiaalisia suhteita Euroopassa. SHARE kuuluu EU:n tutkimusinfrastruktuuriin. SHARE Suomi on saanut rahoitusta Euroopan komissiolta, Eläketurvakeskukselta, Kelalta, Kevalta, Suomen kulttuurirahastolta, työ- ja elinkeinoministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä ja Yrjö Jahnssonin säätiöltä sekä Väestöliitolta. Rahoitusta on haettu Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitealta, jotta kahdeksanteen aaltoon voisi ottaa myös uusia vastaajia ja siten nostaa vastaajien määrää.
Lähteitä:
SHARE-ERIC (2018). Tutkimustuloksia, Tutkimusprojekti 50+ Euroopassa. (PDF)
Mäki, M. (2019) SHARE-ikääntymistutkimuksen mahdollisuudet väestötieteilijöille. SVY:n jatko- ja täydennyskoulutusseminaari 1.11.2019. https://blogs.helsinki.fi/svy-ry/files/2019/11/Lammi2019_Maki.pdf
Börsch-Supan, A., Bristle, J., Andersen-Ranberg, K., Brugiavini, A., Jusot, F., Litwin, H., & Weber, G. (2019). Health and socio-economic status over the life course, First results from SHARE Waves 6 and 7. https://doi.org/10.1515/9783110617245
Viittaaminen
Mäki, M., Hägglund, A. E. & Rotkirch, A. (2019). Ikääntyvästä väestöstä parempaa tutkimustietoa: SHARE Suomi jatkuu. Tietovuoto-artikkeli 11/2019. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/ikaantyvasta-vaestosta-parempaa-tutkimustietoa-share-suomi-jatkuu/ [Viitattu: ##.##.20##].