Hedelmällisyys laskee jo ennen 35. ikävuotta

Lykkäämisessä valitettavan monelle voi käydä niin, että kun lasten aika olisi, niitä ei kuulukaan. Vaikka näyttää siltä, että yhä useampi, jopa 15 prosenttia, haluaa nykyään jäädä lapsettomaksi, Suomessa on paljon myös ei-toivottua lapsettomuutta. Tässä Tietovuodossa esitämme uusia tuloksia suomalaisten aikuisten raskaaksitulovaikeuksista.

Suomalaisten tiedot iän vaikutuksesta hedelmällisyyteen ovat puutteellisia. Perhebarometrissa 2015 kysyimme, missä iässä vastaaja arvelee naisen hedelmällisyyden laskevan merkittävästi. Naisvastaajista lähes 38 prosenttia arvioi naisen hedelmällisyyden laskevan merkittävästi vasta 38. ikävuodesta eteenpäin, tai ei osannut sanoa mitään ikää. Miehillä vastaava osuus oli peräti 59 prosenttia, ja lähes 20 prosenttia arvioi laskun tapahtuvan vasta 41. ikävuodesta eteenpäin. Suomalaiset eivät ole tässä yksin, vaan monissa muissakin länsimaissa tehdyt tutkimukset kertovat puutteellisista tiedoista.

Tiedotusvälineiden tietotaso ei ole aina parempi. Säännöllisesti mediassa putkahtaa esiin väite, että tutkimustulokset naisten 35 ikävuoden jälkeen laskevasta hedelmällisyydestä perustuisivat ikivanhaan ranskalaiseen dataan eivätkä pitäisi paikkansa. Näin ei ole, vaan asiasta on runsaasti luotettavaa tutkimustietoa monenlaisilla aineistoilla.

Yleistäen voi sanoa, että molemmat sukupuolet ovat hedelmällisimmillään 20-vuotiaina tai hieman sen jälkeen. Naisten keskimääräinen hedelmällisyyden huippu on noin 20–24-vuotiaana. Sen jälkeen naisten hedelmällisyys alkaa laskea, mutta voi jatkua suhteellisen korkeana melkein 30-vuotiaaksi asti. Jyrkempi lasku alkaa sen jälkeen ja viimeistään noin 35-vuotiaana väestöstä ja mittaustavoista riippuen. Miesten todennäköisyys saattaa kumppani raskaaksi heteroyhdynnässä laskee tasaisesti iän myötä, mutta hitaammin kuin naisilla. Miehen “varoitusvalo” on 40 vuotta, sillä sen jälkeen hedelmällisyys on jo selvässä laskussa.

Vuoden 2018 alusta Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen ja Parisuhdetiimin yhteistyönä käynnistyi Hedelmällisyys haltuun -hanke. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa uutta, aiempaa tarkempaa tietoa heikentyneen hedelmällisyyden riskeistä suomalaisissa parisuhteissa sekä kehittää keinoja, joilla hedelmällisyyttä koskeva tieto saataisiin konkretisoiduksi niin, että yhä pienempi osa ihmisistä jäisi tahattomasti lapsettomaksi.

Hankkeessa käytetään heikentyneen hedelmällisyyden riskejä tarkasteltaessa FinnTwin16-aineistoa, joka on kaikkia Suomessa vuosina 1974–79 syntyneitä kaksosia koskeva pitkittäistutkimus. Tutkimuksen viidennessä aineistonkeruussa vuosina 2010–2012 kaksosilta kysyttiin heidän lastensaannistaan ja, kuinka kauan raskaaksi tuleminen kunkin lapsen kohdalla kesti. Tässä Tietovuodossa tarkastellaan ensimmäistä lasta ja iän yhteyttä siihen, kuinka kauan raskaaksi tuleminen kesti. Mukana ovat sekä mies- että naisvastaajat, joilla on ainakin yksi elävänä syntynyt lapsi (vastaajia 2 363). Nämä henkilöt ovat siis ”hedelmällisiä”, eikä mukana ole niitä, jotka eivät ole yrityksestä huolimatta saaneet lasta, tai niitä, jotka eivät vielä ole yrittäneet saada lasta. Aineistossa ei ole tietoa siitä, onko lapsi saatu hedelmällisyyshoitojen avulla vai luonnollista tietä.

Alla olevassa kuviossa on ensimmäisen lapsen yrittämiseen kulunut aika eri ikäryhmissä. Ikä oli selvästi ja tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä henkilön biologiseen hedelmällisyyteen, eli siihen kuinka kauan raskaaksi tuleminen kesti. Miehet raportoivat keskimäärin vähän lyhyempiä yrittämisen kestoja kuin naiset, joten seuraavassa raportoidaan tulokset niin, että tämä ero sukupuolten välillä on otettu tilastollisesti huomioon.

Kuvio 1

Nopeasti, vain muutamassa kuukaudessa, raskaaksi tulo oli selvästi todennäköisempää nuoremmilla vastaajilla. Nuorimassa ikäryhmässä noin 59 prosenttia ja vanhimmassa ikäryhmässä 39 prosenttia tuli raskaaksi alle kolmessa kuukaudessa. Erot nuorimpaan ikäryhmään verrattuna olivat tilastollisesti merkitseviä kahdessa vanhimmassa ikäryhmässä (31–33-vuotiailla OR 0.67, p=.028 ja 34–36-vuotiailla OR 0.44, p=.001).

Heikentynyt hedelmällisyys, eli todennäköisyys sille, että raskauden yrittäminen kesti yli vuoden, oli vanhemmissa ikäryhmissä nuoria suurempaa. Nuorimmassa ikäryhmässä harvempi kuin joka kymmenes (8 prosenttia) joutui yrittämään yli vuoden ennen kuin raskaus alkoi. Iän myötä yli vuoden yrittäneiden osuus kasvoi, ja vanhemmissa ikäluokissa jopa joka viides joutui yrittämään raskautta yli vuoden: 28–30-vuotiaista 17 prosenttia ja 31–36-vuotiaista hieman yli 20 prosenttia. Näissä ikäluokissa todennäköisyys alentuneelle hedelmällisyydelle oli tilastollisesti korkeampi kuin 19–21-vuotiailla (28–30-vuotiaiden OR 2.43, p=.003; 31–33-vuotiaiden OR 3.00; p<.001; 34–36-vuotiaiden OR 3.04; p=.002).

Nämä nyky-Suomea koskettavat tutkimustulokset vahvistavat aikaisempia tutkimustuloksia: hedelmällisyys laskee iän myötä. Huomattavaa on se, että tässä aineistossa oli mukana vain nuoria, enintään noin 35-vuotiaita nuoria aikuisia, mutta siitä huolimatta hedelmällisyyden lasku oli selvää. Raskaaksi tuleminen vaikeutuu lähestyttäessä kolmeakymppiä ja erityisesti 30 vuotta täyttäneillä, jo ennen 35. ikävuotta, jota perinteisesti on pidetty naisen hedelmällisyyden ”varoitusvalon” syttymisikänä. Lapsettomuusklinikat ohjeistavat, että noin 12 kuukauden yrittämisen jälkeen on hyvä hakeutua hoitoon. Tämän rajapyykin ylittäminen on tulostemme perusteella yli 30-vuotiailla lähes kolme kertaa todennäköisempää kuin 20-vuotiailla.

Monet nuoret kokevat hedelmällisyydestä ja sen laskusta puhumisen ahdistavana. Asia ei katoa sillä, että sulkee korvansa ja ajattelee, ettei se koske minua – minulla on aikaa. Jos lapsia elämäänsä haluaa, niille olisi hyvä tehdä tilaa riittävän aikaisin. Ne, joilla lapsia on, osaavat usein kertoa tähän yhden kannustavan vinkin: lasten kanssa eläminen on aika huippu juttu.

Lisätietoja

Tutkija Venla Berg
etunimi.sukunimi(at)vaestoliitto.fi

Viittaaminen

Berg, V. (2018). Hedelmällisyys laskee jo ennen 35. ikävuotta. Tietovuoto-artikkeli 3/2018. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla:  https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/hedelmallisyys-laskee-jo-ennen-35-ikavuotta/ [Viitattu: ##.##.20##].

Lähteitä

Hashiloni-Dolev, Y., A. Kaplan & S. Shkedi-Rafid (2011). The fertility myth: Israeli students’ knowledge regarding age-related fertility decline and late pregnancies in an era of assisted reproduction technology. Human Reproduction, 26(11), 3045–3053.

Lampic, C., A S. Svanberg, P. Karlström & T. Tydén (2005). Fertility awareness, intentions concerning childbearing, and attitudes towards parenthood among female and male academics. Human Reproduction, 21(2), 558–564.

Larsen U. & S. Yan (2000). The age pattern of fecundability: an analysis of French Canadian and Hutterite birth histories. Social Biology 47, 34–50.

Miettinen, A. (2015). Miksi syntyvyys laskee? Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia. Helsinki: Väestöliitto.

Rotkirch, A., Tammisalo, K., Miettinen, A., & Berg, V. (2017). Miksi vanhemmuutta lykätään? Nuorten aikuisten näkemyksiä lastensaannista. Helsinki: Väestöliitto.

van Balen, F., Verdurmen, J. E., & Ketting, E. (1997). Age, the desire to have a child and cumulative pregnancy rate. Human Reproduction, 12(3), 623–627.

Virtala, A., S. Vilska, T. Huttunen & K. Kunttu (2011). Childbearing, the desire to have children, and awareness about the impact of age on female fertility among Finnish university students. The European Journal of Contraception & Reproductive Health Care, 16(2), 108–115.