Äidin suvun serkkuihin pidetään enemmän yhteyttä kuin isän suvun serkkuihin

Sukupolvien ketju -hankkeessa on kerätty tietoa suomalaisten suurten ikäluokkien (synt. 1945–1950) ja heidän aikuisten lastensa (synt. 1962–1993) yhteydenpidosta äidin- ja isän suvun serkkuihin. Sukupolvien ketju -aineistot on kerätty vuonna 2012, jolloin suuret ikäluokat olivat 62–67-vuotiaita ja heidän aikuiset lapsensa keskimäärin 36-vuotiaita. Mukaan tutkimukseen seulottiin ne vastaajat, joilla oli vähintään yksi elossa oleva serkku (suuret ikäluokat = 1778; aikuiset lapset = 1669). Tutkimuksessa kysyttiin yhteydenpidosta puhelimen tai internetin välityksellä sekä kasvokkain tapaamalla. Vastausvaihtoehdot olivat 0=ei lainkaan yhteydenpitoa, 1=harvemmin kuin kerran kuussa, 2=noin 1–3 kertaa kuussa, 3=noin kerran viikossa ja 4=päivittäin tai useita kertoja viikossa.

Molempien sukupolvien naiset pitävät miehiä enemmän yhteyttä äidinpuoleisiin serkkuihinsa. Lisäksi naiset pitävät enemmän yhteyttä äidin suvun kuin isän suvun serkkuihin, mutta yhteydenpidossa isän suvun serkkuihin ei ole eroa nais- ja miesvastaajien välillä. Miesvastaajat myös pitävät yhtä paljon yhteyttä sekä äidin suvun että isän suvun serkkuihin (Kuviot 1 ja 2).

Ovatko ainoat lapset läheisempiä serkkujensa kanssa kuin henkilöt, joilla on sisaruksia? Suurten ikäluokkien sukupolven naiset, joilla ei ole sisaruksia, ovat useammin yhteydessä serkkuihinsa kuin ne, joilla on sisaruksia. Nuoremman sukupolven naisilla taas ei ole vastaavaa eroa, mikä saattaa liittyä syntymäkohorttiin. Suurilla ikäluokilla on keskimäärin selvästi enemmän sisaruksia kuin nuoremmalla sukupolvella, mikä voi aiheuttaa sen, että sisarusten puuttuessa he herkemmin turvautuvat seuraavaksi läheisimpään sukulaisvaihtoehtoon eli serkkuihin. Molemmissa sukupolvissa ainoita lapsia on keskimäärin 10 prosenttia vastaajista. Toinen mahdollinen selitys koskee suurten ikäluokkien ja heidän aikuisten lastensa elämänvaiheita. Kyselyyn vastatessaan nuorempi sukupolvi oli keskellä ruuhkavuosia, jolloin serkkuihin ei välttämättä ole juurikaan aikaa pitää yhteyttä.

Kuvio 1

Kuvio 2

Keskimääräinen yhteydenpito serkkuihin ei ole kovin tiheää. Kun sisaruksiin pidetään yhteyttä keskimäärin yhdestä kolmeen kertaan kuukaudessa, pidetään serkkuihin yhteyttä keskimäärin harvemmin kuin kerran kuussa.

Aiemmissa vanhempia, isovanhempia, sisaruksia sekä tätejä, setiä ja enoja koskevissa tutkimuksissa on selvinnyt, että naiset yleensä pitävät enemmän yhteyttä sukulaisiinsa kuin miehet ja että ihmiset tyypillisesti suosivat äidin sukua isän suvun kustannuksella. Nyt saatiin tutkittua tietoa siitä, että sama pätee myös serkussuhteisiin.

Lisätietoja

Mirkka Danielsbacka, tutkija
etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi

Viittaaminen

Danielsbacka, M. (2019). Äidin suvun serkkuihin pidetään enemmän yhteyttä kuin isän suvun serkkuihin. Tietovuoto-artikkeli 3/2019. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/aidin-suvun-serkkuihin-pidetaan-enemman-yhteytta-kuin-isan-suvun-serkkuihin/ [Viitattu: ##.##.20##].