Artikkelit

Väestöntutkimuslaitos julkaisee alkuvuodesta kirjan maailman suurimman ikääntymistutkimuksen tuloksista.

Ilse Delbaere, Sarah Verbiest ja Tanja Tydén (2020) tarkastelevat tuoreessa kirjallisuuskatsauksessaan korkeakouluopiskelijoiden ja terveydenhuollon henkilöstön hedelmällisyystietoisuuden tasoa sekä esittelevät hedelmällisyystietoisuutta edistäviä interventioita.

Yhdysvaltalaisessa kirjallisuuskatsauksessa (Guzzo & Hayford, 2020) tarkastellaan viimeisen vuosikymmenen syntyvyystrendejä sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat lastenhankintaan liittyvään päätöksentekoon. Tutkimustulokset keskittyvät Yhdysvaltoihin, mutta ovat osittain verrattavissa myös...

Tuoreessa italiaisessa tutkimuksessa (Luppi ym. 2020) selvitettiin COVID-19-kriisin ensimmäisiä vaikutuksia 18–34-vuotiaiden nuorten aikuisten perheenlisäyssuunnitelmiin viidessä Euroopan maassa: Italiassa, Saksassa, Ranskassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa.

SHARE-haastattelussa 50+-vuotiailta vastaajilta kysytään heidän terveydestään, taloudestaan ja sosiaalisista suhteistaan. Vastaajilla on haastattelun jälkeen mahdollisuus kertoa, jos tutkimuksesta on jäänyt pois jotain tärkeää, jonka he haluaisivat vielä tuoda esille.

Sadat 50 vuotta täyttäneet suomalaiset ovat tämän vuoden marraskuussa antaneet haastattelun, jossa he kertovat omasta elämäntilanteestaan. Riittävätkö rahat, miten kunto on kehittynyt, ja keneltä saa tarvittaessa apua?

Mediassa on melko näyttävästi tuotu esille, että niin suomalaiset kuin muutkin länsimaiden asukkaat ovat harrastaneet viime vuosina seksiä tai yhdyntöjä aiempaa vähemmän. Erityisen selvänä tämä muutos on näyttäytynyt ruuhkavuosiaan keski-iässä elävillä.

Voisiko teknologia tukea paremmin niitä ihmissuhteita, jotka ovat hyvinvointimme kannalta tärkeimpiä? Entä puuttuuko meiltä kulttuurisia normeja, jotka säätelisivät milloin ja miten ruudut yhdistetään fyysisen maailman sosiaalisiin tilanteisiin?

Kuinka suomalaiset tukevat perheenjäseniään, kun apua tarvitaan niin vanhemmassa kuin nuoremmassa sukupolvessa?

Sukupuolen mukainen segregaatio työmarkkinoilla, eli työmarkkinoiden jakautuminen naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin, on Suomessa voimakasta verrattuna moneen muuhun maahan. Tätä segregaatiota pidetään tärkeänä selittävänä tekijänä sukupuolten välisille palkkaeroille ja naisten...