Tässä ovat kaikki julkaistut artikkelit. Voit selata niitä kategorioittain.
Suomessa on enemmän yksinäisiä nuoria aikuisia kuin muissa Pohjoismaissa ja Virossa. Niin parisuhteessa elävät kuin sinkut kokevat meillä enemmän yksinäisyyttä. Surullinen tulos ilmenee Generations and Gender Surveyn tuoreesta vertailusta. Suomi osallistui tähän kansainväliseen...
Puolituttujen kuulumisia, tuntemattomia kasvoja, mielipidevaikuttajien ajatuksia. Sosiaalisen median uutisvirta vilisee niin sanottujen heikkojen sosiaalisten suhteiden välittämää informaatiota. Vaikka sosiaalinen media soveltuu erityisesti laajoissa verkostoissa viestimiseen ja verkostojen...
Väestöliitto julkaisi marraskuussa uuden Perhebarometrin, joka käsitteli suomalaisten perhepoliittisia toiveita. Raportissa tarkasteltiin muun muassa, miten suomalaisten näkemykset valtiovallan harjoittamasta perhepolitiikasta erosivat sen mukaan, mitä puoluetta vastaaja oli äänestänyt...
Nykyisissä länsimaissa tapaturmat ovat suurin syy pienten lasten kuolemiin. Onkin erittäin tärkeää tunnistaa, mitkä tekijät lisäävät lasten tapaturmariskiä.
Uusperheiden määrä on lisääntynyt huomattavasti useissa Euroopan maissa viimeisten vuosikymmenten aikana. Tämän vuoksi yhä useammilla lapsilla on nykyään myös isä- ja äitipuolia.
Sisarukset ovat yleensä tärkeitä toisilleen koko elämänsä ajan. Mutta kuinka usein sisarukset asuvat lähellä toisiaan? Tutkimme tätä ruotsalaisten rekisteriaineistojen avulla. Havaitsimme, että lähellä asuva sisarus on yleisempi iäkkäämmillä aikuisilla, joilla ei ole muita...
Esiteollisessa Suomessa oli tavallista, että kolme sukupolvea asuivat saman katon alla. Tavallisesti isän puoleiset isovanhemmat asuivat samassa taloudessa poikansa ja tämän perheen kanssa, mutta äidin puolen isovanhempien asuminen tyttärensä perheen kanssa ei sekään ollut tavatonta.
Suomi on väestörakenteeltaan maailman ikääntyneimpiä maita. Eliniän pitenemisen ja matalan syntyvyyden seurauksena ikäihmisten osuus jatkaa edelleen kasvuaan, minkä myötä väestöllinen huoltosuhde (työikäisen väestön suhde eläkeikäisiin) heikkenee huolestuttavasti.
Lapsettomien osuus on Suomessa korkea. Noin joka viides 60-luvun loppupuoliskolla ja 70-luvun alkupuoliskolla syntynyt, eli nykyinen 45–55-vuotias nainen ja yli joka neljäs vastaavan ikäinen mies, on lapseton.
Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset ja matkalla sairaalaan tapahtuneet synnytykset ovat tuplaantuneet kymmenessä vuodessa Suomessa.