Ystävyys- ja läheisyystaidot

Lapset ovat tutkimuksissa todenneet, että tärkeintä on, että on kavereita ja ei kiusata. Ystävyys- ja läheisyystaidot ovat opittavia taitoja, niitä pitää harjoitella. Ystävyyssuhteet, kaverit ja läheiset aikuiset ovat kuin suojakilpi lapselle. Kun hänellä näitä on, vastoinkäymiset satuttavat häntä vähemmän. (Unicef 2020)

Kaikenlaisten lasten kanssa voi olla kaveri. Unohdetaan klikit ja ulossulkemiset, tuetaan kaikenlaisten lasten ystävyyksiä ja viihtyisien yhteisöjen syntymistä. Yksinäisyyden torjunta on yhteisön taito.

Pyrimme edistämään kaikkien mukaan ottamista (inklusiivisuus), lasten osallistamista ja positiivista pedagogiikkaa.

Katso kaikki ystävyys- ja läheisyystaitoihin liittyvät videomme sisältökuvauksineen.

Videolista

Näe lapsi myönteisen kautta

Katso myös video: Positiivinen pedagogiikka ja kannustava kasvatus

Katso positiivisen pedagogiikan luennot: Elise Leskisenoja

Ihaile monenlaisuutta

Näe monenlaisuus rikkautena. Se tuo jännitteitä ja hauskuutta päivään. Se opettaa lapsille parhaalla tavalla sosiaalisia ja tunnetaitoja! Eri piirteitä saa olla, ne eivät ole vikoja. Nosta jokaisessa vahvuuksia, keskity niiden esiin tuomiseen. Älä puheessasi ehdota ”sietämään kaikkia, myös niitä joista ei pidä”, vaan etsimään ystävää kaikenlaisista ja ottamaan usein mukaan, jakamaan, auttamaan, lohduttamaan ja välittämään.

Monenlaisuus, monet opitut tavat tai ominaisuudet tuovat haasteita. Tämä tulisi kääntää myönteiseksi voimaksi! Kaikkihan me olemme yksilöitä ja omalla tavalla omituisia 🙂 Omanlaisuus on itseisarvo.

Monenlaisuus kunniaan! Ketään ei saa leimata tai nimitellä. Luokat ja ryhmät synnyttävät turhaa vertailua ja ajatuksen erilaisuudesta. Ei huomata erilaisuutta vaan samanlaisuutta. Kaikilla on oma temperamentti ja kokemukset. Ryhmä koostuu ainutlaatuisista yksilöistä.

Ystävyystaitojen resepti, ammattilaisen askeleet

Katso 4,5 min video: Ystävyystaitojen resepti

Yhteisöllisyyttä lisää! Yksinäisyys pois!

Tavoite: Lapsiryhmä itse alkaisi toimia yhteisöllisemmin. HYVINVOINTI ja ELÄMÄNTAIDOT lisääntyvät.

Jokaisen lapsen turvallisuuden, hyvinvoinnin ja merkityksellisyyden vahvistaminen lapsiryhmässä.
Mukaan pääsemisen, mukaan kuulumisen tunne tuo lapselle ilon, turvallisuuden ja merkityksellisyyden tunteen.
Lapsella on oikeus kuulua ryhmään ja saada kavereita (vasu). Tärkeää on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia (1-2lk ops). Lasten kokeman turvallisuuden perustana ovat keskinäiseen kunnioitukseen ja huolenpitoon perustuva toimintakulttuuri (leops).
Yhteisön teot yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisyssä kertovat käytännössä yhteisön arvoista ja ihmiskuvasta.

Oleta monenlaisuutta

Puhu yhdistävistä tekijöistä. Jokainen lapsi haluaa tuntea olevansa turvassa ja hyväksytty. Jokainen lapsi haluaa ystäviä.

Kiusaamisen ja häirinnän kohteena on usein joukosta erottuva lapsi, mm. tiivis ystävyyssuhde etenkin pojalla (Tuija Huukin tutkimukset). Usein kuitenkaan mitään erityissyytä ei ole, vaan häirinnän kohde valikoituu sattumanvaraisesti. Huomaa, että torjuva yhteisö synnyttää torjuttuja yksilöitä. Kaikkien, niin lasten kuin aikuisten asenteita monenlaisuuteen kannattaa ohjata myönteiseen suuntaan.

Jos puhut ”eroista” ja ”erilaisuudesta”, lapset oppivat, että olemme me tavalliset (ja oikeanlaiset) ja sitten ovat ne erilaiset, jotka jotenkin poikkeavat meistä muista.
Jos ”suvaitsemme” muita, olemme ylempänä ja muut meidän armoillamme.
Sen sijaan olemme yhtä arvokkaita, yksilöitä, omintakeisia, omanlaisia.
Välittäminen kuuluu kaikille. Ei niin, että kaikkia on siedettävä, vaan niin, että toisia autetaan, suojellaan ja otetaan mukaan.
Opetetaan lapsia, joilla on paljon valtaa ryhmässä, käyttämään sitä reilusti ja oikeudenmukaisesti. Nostetaan lapsia, jotka ovat alimpana hierarkiassa: annetaan vastuullisia tehtäviä ja näytetään ryhmälle heidän vahvuuksiaan.
Yksinäisyys vaikuttaa välittömästi kielteisesti aivoissa: lisää stressiä, elimistö käy ylikierroksilla ja reaktiot näkyvät voimakkaampina. Lapsi voi olla silloin kireä, jännittynyt, intensiivinen tai musertunut, torjuva ja vetäytyvä.
Kerro miltä yksinäisyys tuntuu… Ostrakismi on sulkemista ulkopuoliseksi, tekemistä näkymättömäksi, kuulumattomaksi ja merkityksettömäksi (Professori Nina Junttilan tutkimukset).
Lapsen kiukuttelu ja aggressiivisuus (tai vetäytyminen yksin) voi johtua siitä, että hän kaipaa syliä, kosketusta ja läheisyyttä. Hän voi kaivata yhteyteen ja mukaan pääsyä, vaikka ei uskalla tai osaa sanoa tai näyttää sitä. Eristys ei auta lasten tunnesäätelyssä.

Katso 5 min video: Keskity vahvuuksiin

Opeta ystävyystaitoja lapsille

Kaikki lähtee me-hengestä, yhteisöllisyydestä ja ettei yksilöitä leimata, eikä eritellä. Kaikki ovat arvokkaita ryhmän jäseniä, kaikkia tarvitaan. Ohjaa yhteisöä myötätuntotekojen suuntaan ja niin, ettei yhteisö torju tai esitä vaatimuksia jäsenilleen.

Yhteisön kyky osoittaa myötätuntoa

Kutsutaan kaikki lapset tekemään myötätuntotekoja aikuisten kanssa. Pienillä lapsilla keskity ohjaamaan tekoja pitkien selitysten sijaan.

Katso 4 min video: Myötätuntoteot

Tulosta tästä käyttöönne myötätuntokuvat varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen. Myötätuntotekoja ovat: auttaminen, jakaminen, suojeleminen, lohduttaminen ja mukaan ottaminen. Harjoitelkaa näitä tekoja päivittäin suunnitelmallisesti. Palkitse koko ryhmää myötätuntotekojen tekemisestä. (Professori Lasse Lipponen)

Katso 3,5 min video: Yhteisön kyky osoittaa myötätuntoa

Älä ”paranna” tai arvioi jonkun lapsen empatiakykyä, vaan ohjaa häntä ja kaikkia muitakin vain tekemään myötätuntotekoja. Huomioi onnistumiset.

Lapselle, joka on vaikka vahingossa tönäissyt toista lasta, jää helposti paha mieli! Voi olla, että kun lapsi näkee toisen mielipahan, hänessä herää sääli, katumus ja häpeä, mutta hän ei tiedä mitä tekisi. Lapsella on varmasti ristiriitaiset tunteet! Silloinkin vaikka olisi tehnyt jotain tahallaan.
Kiukku ja katumus ym. tuntuvat päällekkäin. Lähde vahvistamaan korjaavaa ja rakentavaa toimintaa ohjaamalla häntä heti myötätuntotekoihin.
Kiinnitä kaikkien huomio korjaaviin tekoihin ja häneen, jolla on paha mieli.
Älä nosta huomion kohteeksi pahan mielen aiheuttajaa, vaan ohjaa häntä lohduttamaan.
Muista, että syyllistäminen ja rankaisut eivät anna lapselle toimintatapoja pärjätä paremmin.
Huomioi myös mallioppiminen: Myötätunnon teot myös aikuisten välillä tukevat lasten oppimista. Ne parantavat myös henkilöstön hyvinvointia.

Ota lapset mukaan myötätuntotekoihin

Lapset haluavat auttaa, mutta pelkäävät usein ”sotkeutua” konfliktitilanteisiin. Kasvattajalla on usein totuttu rooli, että hänen pitää hoitaa ne tilanteet, ei lapsien. Tästä syntyy yhteisön normi. Muutetaan normia! Älä sulje lapsia pois tilanteesta, jossa heidänkin on hyvä olla. Ota heidät mukaan lohduttamaan ja auttamaan. Ota mukaan myös se lapsi, joka ehkä teki väärin.

Lasten riitatilanteita ei tarvitse pelätä. Nekin ovat oikeita hetkiä kasvattaa välittäviä, toisista huolta pitäviä ihmisiä. Voiko tilanteessa nähdä toisen hädän ja jakaa oman lelun tai vuoron? Toimitaanko sen puolesta kenellä on ehkä oikeus tavaraan vai sen puolesta, että kaikilla on hyvä mieli? Kannattaa mieluummin jakaa lelu, kuin riidellä kenen se oli ensin. On mukavampi leikkiä yhdessä kuin riidellä leluista. Tavaraa meillä on yllin kyllin. Jakamisestakin voi saada tosi hyvän mielen, kun sitä oikein ajattelee.

Katso videot: Riitatilanteissa opitaan empatiaa (5 min) ja Riitatilanteet ovat hyvä mahdollisuus oppia myötätuntotekoja (4,5 min)

Lapset, jotka jättävät muita ulos leikistä

Pitää selvittää mikä tarve lapsella on?
Teko on viesti ja väline:
Tällä keinolla saan hyväksyntää, sisäistä hyvää, turvaa tai hellyyttä.
Haluan rakkautta ja saan sitä vain tietyltä lapselta / aikuiselta?
Syrjivälle lapselle pitäisi opettaa toisia keinoja päästä omaan tavoitteeseensa. Esimerkiksi tulla toisten arvostamaksi ja ihailemaksi.
Tärkeää olla selvät ja johdonmukaiset säännöt sekä lapsille, että aikuisille.
Jos joku lapsi jää usein ulkopuolelle, pitää tukea sekä häntä hyväksymään muut, että muita hyväksymään hänet.

Empatiaa ja myötätuntoa koetaan vahvemmin samankaltaisia kohtaan

Teenkö myötätuntoteon vai en? Ketä kohtaan teen sen helpoimmin?
Riippuuko lohduttava kosketus ja vuorovaikutus siitä, kuinka samankaltainen ja läheinen lapsi on kyseessä?

Katso 3,5 min video: Myötätuntokulttuuri

Myötätuntotekojen pakki

Tee lasten kanssa kuvitettu mindmap tai ideapuu, joka sisältää:

Kuvia muistutuksena erilaisten lohdutustilanteiden varalle.
Monenlaisia tapoja lohduttaa eri lapsia.
Kuten halaaminen, silitys, vieressä oleminen, kivat sanat, hymy, laastari ym.

Läheisyystaidot ystävyystaidoissa tärkeitä

Miten liitytään yhteen, saadaan ystävä ja pysytään ystävänä? (=Ystävyys- ja läheisyystaidot) Näitä taitoja tarvitsemme kaikki elämässä! Niitä voi opettaa, sekä ryhmälle, että yksilöille. Turvallinen läheisyys, ystävyys ja kosketus tukevat lasten hyvinvointia. Jo pienet lapset kokevat vahvasti ystävyyden, tuntevat paljon rakkautta ja kokevat ihastumisia.

Aikanaan nämä taidot ovat avainasemassa työssä, vapaa-ajalla, seurustelussa ja rakkaussuhteissa. Taidot ovat kauaskantoisia: nuoren, aikuisen tai vanhuksen hyvinvointi ja itsetunto vahvistuvat, kun on ystäviä, kosketusta ja turvallista läheisyyttä.

Lasten turvallisuutta on aikuisten suojattava, ettei lyömistä, potkuja, häirintää tai muuta väkivaltaa tapahdu.

Katso 1 min video: Ihana olla lähellä

Kosketus on ihmisen perustarve

Tutkimuksissa on osoitettu, että tyttöjä kosketetaan enemmän, kun heidän vaatteensa, hiusponnarit ja pinnit esimerkiksi kutsuvat aikuisia ja toisia lapsia koskemaan.

Lisää turvallista ja hellää kosketusta ryhmässä esimerkiksi satuhieronnan avulla. Nämä hetket ovat myös mainioita tilanteita opettaa kehotunnetta, itsemääräämisoikeutta ja turvataitoja. Lapset saavat myös kokemuksia turvallisesta kosketuksesta ja läheisyydestä.

Opeta sinnikkyyttä

Lapset elävät hyvin erilaisissa ympäristöissä, perheissä ja kulttuureissa. Taustojen ja temperamenttien kirjavuus on sääntö, ei hankaluus tai poikkeavuus.

Monet saattavat olla hyvin eriarvoisessa asemassa toisiin verrattuna, kun tarkastellaan ystävyystaitoja, tunnetaitoja, itsetuntoa ja kokemuksia.
Osaako tai uskaltaako lapsi ottaa kontaktia muihin? Uskooko hän itseensä ja omiin taitoihin? Onko hänellä sinnikkyyttä näissä tilanteissa? Millaisia kokemuksia hänellä on ystävyydestä? Onko hän saanut tukea ja kannustusta sosiaalisissa tilanteissa?
Lapset, jotka eivät ole saaneet tukea tai hyviä kokemuksia ystävyydestä, tarvitsevat aluksi paljon tukea aikuiselta.
Pysy rinnalla ja tue kun lapsi hakee ystävää. Kuvaa tilanteet myönteisesti, etsi ja kokeile ratkaisuja yhdessä lapsen kanssa.
Rohkaise lapsia tekemään mukaan pääsemisen aloitteita, riippumatta onnistumisista. Ohjaa lapsi kiinnittämään huomio yritysten keräämiseen.
Lohduta lasta. Lisää toivoa! Vahvista rohkaistumista! Ole lapsen rinnalla, auta, kunnes hän vahvistuu!
Tue toisia lapsia hakemaan vetäytyvää lasta kaveriksi yhä uudelleen, kyllästymättä. Joka leikkiin ei kuitenkaan ole ”pakko” ottaa muita mukaan. Pakottamisesta on usein haittaa.
Sinnikkyys!

Esimerkkikeskustelu:

Ohjaa lasta menemään lähemmäs, katselemaan leikkiä, hymyilemään, kehumaan leikkiä. Ottamaan ehkä lelun mukaan. Keksikää yhdessä lähestymis-repliikkejä. ”Teillä on kiva leikki!”
Entä ellen onnistu? – Kokeile, saatat onnistua.
Entä elleivät he pidä minusta – Kokeile, he saattavat pitää sinusta kovasti.
Entä jos toiset nauravat minulle? – He saattavat myös hymyillä ja tykätä sinusta.
Entä jos he eivät halua olla/leikkiä kanssani? – Uusi yritys, kokeilet sitten uudestaan myöhemmin tai menet toisten lasten luo! – Olen rinnallasi ja tuen sinua.
Sano: ”Yritä taas. Yritetään yhdessä.” Palkitse, kiitä, tai kehu jokaista aloitetta.

Katso videot: Opeta ystävyystaitoja (9,5 min) ja Ystävyys- ja läheisyystaidot (6,5 min)

Kiukkuiset mukaan!

Sekä ”kiusaavat” että ”kiusatut” kokevat tutkimusten mukaan ulkopuolisuutta ryhmässä.

Ei tuomita lapsia ”pahoiksi” tai ”hyviksi”.
Kaikki lapset yrittävät kuulua mukaan, uskaltaa hyväksyä muita ja tulla hyväksytyiksi.
Lapsen teot ovat yrityksiä pärjätä monimutkaisissa sosiaalisissa tilanteissa.

”Tuo ei halua olla meidän kaveri, kun se on aina yksin, tai kun se aina huutaa tai määrää.”
– Haluaa hän, muttei vielä osaa olla ryhmässä. Hän ei ehkä uskalla edes yrittää, tai ei usko, että te tosissaan haluatte hänet mukaan leikkimään kanssanne. Yritä vielä vaan!

Ryhmäyttämistä pienryhmien avulla

Muodosta ryhmä, jossa kaikilla on yhteinen päämäärä. Siinä joko onnistutaan tai epäonnistutaan, kaikki yhdessä.
Pääasia, että kokemus on yhteinen: Selviydymme yhdessä haasteista, toinen toistemme tuella!
Lapset näkevät toisensa uudessa valossa: tämäkin lapsi on hyvä apuna ja kaverina.
Ennakkoluulot ja syrjintähalu katoavat, kun tavoittelee jotain yhteistä hyvää. Samalla pikkuporukassa touhutessa lapset tutustuvat. Ennakkoluulot väistyvät.
Lapsille tulee yhteinen kokemus, nauru, historia. Heistä tulee jopa kavereita.

Katso 3,5 min video: Ystäviksi pienryhmien avulla

Rakenna turvallista ympäristöä

Lähteenä tutkimustieto ja konsultaatiot 2022:

Varhaiskasvatuksen yliopistonlehtori, KT, YTT Mirja Köngäs

Kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi, PsT Niina Komsi

Kasvatuspsykologian ja kasvatustieteen prof., opetusneuvos Niina Junttila

Kasvatustieteen prof. Lasse Lipponen

KT, akatemiatutkija Tuija Huuki