Tasa-arvoinen kasvatus

Viime vuosina on puhuttu paljon sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta.

Mitä se tarkoittaa? Sukupuolisensitiivisessä kasvatuksessa sallitaan erilaisia tapoja ilmentää omaa sukupuoltaan, eikä vahvisteta stereotyyppisiä sukupuolirooleja. Tämä tarkoittaa, että ei erotella tyttöjen ja poikien leikkejä tai värejä. Pojat saavat leikkiä prinsessaleikkejä ja hoivata nukkevauvoja. Tytöt saavat leikkiä autoilla ja olla poliisina ja rosvona.

Väestöliiton tutkimuskyselyn mukaan päiväkodin työntekijöistä valtaosa pitää tätä itsestään selvänä toimintatapana. Vanhemmat puolestaan ovat ajoittain huolissaan liian perinteisistä sukupuolirooleista päiväkodissa.

”Olen joskus toisessa työpaikassa joutunut puolustamaan poikaa, joka halusi leikkiä prinsessaleikkiä yms. Mielestäni lapsella on oikeus valita leikkinsä oman tahtonsa, eikä sukupuolen mukaan” (ammattilaisen vastaus)

Kun oma lapsi käyttäytyy tavalla, joka erottuu perinteisestä, voi vanhemmissa herätä monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Kun oma poika haluaa laittaa kynsilakkaa ja pukeutua vaaleanpunaiseen, ei hän ehkä sovikaan mielikuvaan isin kalakaverista. Tai kun tytär on kiinnostunut autoista ja pyssyleikeistä vauvanuken sijaan, joutuvat vanhemmat ja muut läheiset aikuiset pohtimaan omaa suhtautumistaan.

Useille on luonnollista tukea lapsen persoonallista kehittymistä ja antaa hänen toteuttaa omia kiinnostuksen kohteita. Joillekin vanhemmille tilanne voi olla haasteellisempi. Mitä tämä tarkoittaa minulle? Ja mitä se tarkoittaa lapselle? Herättääkö erilaisuus pelkoja siitä, että lasta kiusataan erilaisuutensa takia?

Oman lapsen erityisyys voi olla hyvä heräte pohtia omia arvojaan ja niiden alkuperää. Jos omassa lapsuuden perheessä on ollut hyvin perinteinen roolijako ja odotukset tyttöjen ja poikien käyttäytymisestä, voi oman lapsen kohdalla joutua kyseenalaistamaan näitä perinteitä. Tyttöjen roolimallit tuntuvat olevan lähtökohtaisesti väljempiä. Tytöt voivat pukeutua minkä värisiin vaatteisiin tahansa, mutta pojan kohdalla pitsit tai vaaleanpunainen koettelevat joillakin sopivuuden rajoja.

On erityisen tärkeää tunnistaa omia tunteitaan ja pohtia niiden alkuperää. Jokaisella lapsella on oikeus tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi omana itsenään omine taipumuksineen ja mielenkiinnon kohteineen.

Artikkelin on kirjoittanut sosiaalipsykologi, pari- ja seksuaaliterapeutti Anja Saloheimo aiemmin Väestöliitossa toiminut asiantuntija

Sukupuoliroolit

– Anna lapsille aina mahdollisuus toimia niin, että sukupuoliroolit eivät rajoita tekemistä ja olemista.
– Älä luokittele sukupuolia omassa ajattelussasi ja puheessasi. Muuta kaikkia toimintatapoja, jotka rajoittavat lasten unelmia, puheita ja leikkejä.
– Kun tarvitaan rohkeutta vaativaa apua kutsutko pojan vai tytön? Entä kun tarvitaan apua keittiössä?
– Jos lapsi on sairastunut, soitatko äidille vai isälle?

Sukupuolitietoinen kasvatus

– Opettaa lapsia kohtaamaan monenlaisuutta
– Vähentää ahdistusta ja kiusaamista, edistää mielenterveyttä
– Antaa kaikkien olla omanlaisiaan yksilöitä
– Tunnistetaan vanhoja oletuksia ja leimoja sekä murretaan niitä
– Kaikilla lapsilla on samat oikeudet, mahdollisuudet ja velvollisuudet

Lähde: Tasa-arvoinen varhaiskasvatus -hanke

Tutustu sukupuolisensitiivisiin toimintatuokioihin lapsiryhmän kanssa kuvakirjojen kautta tästä.

Varhaiskasvatuslaki

Varhaiskasvatuksen tavoitteena on antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa.

Tasa-arvolaki

Velvoittaa viranomaiset, koulutuksen järjestäjät ja muut koulutusta tai opetusta järjestävät yhteisöt sekä työnantajat ennaltaehkäisemään sukupuoleen, sukupuoli- identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.