Kannustava kasvatus

Mitkä asiat vaikuttavat myönteisesti ihmisen hyvinvointiin? Mikä tekee ihmisestä onnellisen ja menestyvän? Mikä tekee elämästä tyydyttävää ja elämisen arvoista?

Opetetaan lapsille tieto, jotta hyvinvointi mahdollistuu, sekä taidot/työkalut hyvän elämän saavuttamiseksi. Esimerkiksi onnellisuustaidot: hyvän huomaaminen, hyvän puhuminen, hyvän tekeminen ja kiitollisuus.

Hyvinvointitaidot, läsnäolo-, tunne-, itsensä johtamisen-, onnellisuus-, ja kaveritaidot. Lapset opettelevat hyvinvointitaitoja, jonka avulla he oppivat selviytymään elämässään paremmin. Tavoitteena on vahvistaa lasten hyvinvointia ja onnellisuutta sekä edistämään oppimista. Opetellaan ennaltaehkäiseviä mielenterveystaitoja.

Positiivinen pedagogiikka

Taustana positiivisen psykologian teoria. Mitkä asiat vaikuttavat myönteisesti ihmisen hyvinvointiin? Mikä tekee ihmisestä onnellisen ja menestyvän? Mikä tekee elämästä tyydyttävää ja elämisen arvoista?

Katso positiivisesta pedagogiikasta lyhyt video tästä. Ja kannustavasta kasvatuksesta tästä.

Viisi supervoimaa

Myönteiset tunteet: ilo, mielihyvä, hauskuus, onnellisuus, kiinnostus, tyytyväisyys, kiitollisuus ja turvallisuus. Hyvinvoinnin perusta ja tuovat esiin ihmisen parhaat puolet.

Sitoutuminen: ilmenee syvänä kiinnostuksena ja toiminnan imuna. Sitoutuneet lapset ovat tarkkaavaisia, omistautuneita ja sinnikkäitä.

Välittävät ihmissuhteet: Sosiaalinen tuki; huolehdituksi, arvostetuksi ja rakastetuksi tuleminen kotona ja kodin ulkopuolella. Välttämättömyys aivojen optimaaliselle kehitykselle.

Merkityksellisyys: yksilön näkemys elämänsä ja toimintansa arvokkuudesta. Yhteys käsitykseen omasta identiteetistä sekä tulevaisuuden arvosta. Merkityksellisyyttä lisäävät omien luonteenvahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen sekä kokemus omasta osallisuudesta.

Saavuttaminen: huomion kiinnittäminen lapsen oppimiseen ja onnistumisen hetkiin. Taustatekijöinä ovat kannustaminen, sisäisen motivaation herättäminen, toiveikkuuden ja sinnikkyyden vahvistaminen sekä onnistumisen sanoittaminen ja myönteinen palaute.

Lähde: Leskisenoja, Eliisa 2019: Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa

Häpeä kasvatuksessa

Häpeän kokemus liittyy arkeen ja erityisesti kehotunnekasvatukseen. Se usein estää tarjoamasta ikätasoista, asiallista tietoa. Monelta kasvattajilta kiellettiin lapsena omaan kehoon tutustuminen, sen arvostaminen sekä itsensä koskettelu vedoten, että se on häpeällistä.

Häpeän vähentäminen itsellä, omista teoista ja kehosta on tärkeää. Häpeä rikkoo tunteen, että on rakastettu. Se osuu ihmisarvon ytimeen.

Vaikka koet kiusallisena puhua pimpistä, pippelistä ja itsensä koskettelemisesta, häpeää ei pidä siirtää eteenpäin. Hyväksy oma häpeäsi myötätunnolla, jos esimerkiksi sait paheksuntaa, vaikka olit lapsi.

Harjoittele puhumista. Vedä syvään henkeä. Näyttämättä pelkoasi tai kiusaantumista puhu ikätasoisesti ja suoraan lapsen kanssa. Ole myötätuntoinen omille tunteillesi sekä toisten aikuisten kokemukselle.

Valitse hyväksyvä lempeys suhteessa lapsiin. Lapsi ja teko sinänsä ovat ok. Tilanne vain kannattaa valita toisin.

Lisätietoa häpeästä tästä: Häpeä