Identiteetti ja itsetunto
On hyvä olla lapsi! Olen ihana!
Lapsi tutkii ja leikkii ja tutustuu siten kaikkeen, mikä on mukavaa.
Hoiva, hellyys, läheisyys ja kosketus edistävät lapsen hyvää itsetuntoa ja kehonkuvaa. Läheisyydestä nauttiminen, kuten peuhupainit ja halaukset, edistävät lapsen oppimista ja hyvinvointia.
Turvallinen läheisyys ja kosketus antavat lapselle viestin, että hänet hyväksytään. Kosketuksen pitää olla myönteinen asia, sen pitää tapahtua ilman pakkoa. Lapsen fyysinen satuttaminen ja kurittaminen ovat haitallisia lapselle.
Lapsi hakee usein mielihyvää myös oman kehon koskettelusta, kuten hiuksien pyörittämisestä sormilla, nenän kaivamisesta tai omien sukuelinten koskettelusta. Ne ovat normaaleja tapoja tutustua omaan kehoon ja sen tuntemuksiin.
Jokaisella lapsella on oikeus siihen, että hänet ymmärretään ja hän saa arvostusta omana itsenään ja omassa kehitysvaiheessaan, sellaisena kuin hän on. Lapsen kohtelun lähtökohtana ovat lapsen etu ja tarpeet.
Ongelmista taitopuheeseen
Lapset haluavat oppia, onnistua ja olla mukana. Keskitytään lapsen taitoihin. Lapset innostuvat puhumaan taidoista, joita he voivat kehittää ja jotka auttavat. Puhu niin, että lapsi voi suunnitella ja osallistua keskusteluun: ole rakentava. Lapsilla on oikeus osallistua, oppia ja ymmärtää. Kyse on lapsen elämästä ja tulevaisuudesta! Kyse on itsetunnosta.
Tulosta juliste tästä.
