Väestön ikääntymisen tuomia haasteita voidaan lieventää poliittisin keinoin
Suomi ikääntyy vauhdilla ja syntyvyys on laskenut pitkään. Tämä herättää huolta siitä, kuinka tulevaisuudessa riittää työvoimaa ylläpitämään hyvinvointivaltion palveluita ja talouskasvua.
Väestötieteen vuosikirjan artikkelissa selvitettiin mikrosimulaatiomallilla väestön ikääntymisen vaikutuksia Suomessa, kun otetaan huomioon työvoiman tuottavuuden kasvu vuoteen 2060 saakka. Artikkelissa selvitettiin myös eri hedelmällisyystasojen vaikutuksia ennusteisiin.
Tulokset osoittavat, että vaikutukset näyttävät vähemmän dramaattisilta, kun tilannetta arvioidaan tuottavuuspainotetulla taloudellisella huoltosuhteella perinteisen vanhushuoltosuhteen sijaan. Tulokset viittaavat siihen, että korkeampi kokonaishedelmällisyysluku yhdessä tehostetun koulutuspolitiikan kanssa, hyödyttäisi eniten huoltosuhdetta. Panostus koulutukseen ja erityisesti miesten koulutustason nostaminen onkin keskeinen poliittinen keino lieventää väestön ikääntymisen tuomia haasteita.
Kirjoittajat Guillaume Marois, Anna Rotkirch ja Wolfgang Lutz korostavat, että väestön ikääntymisen tuomille taloudellisille haasteille ei ole nopeaa ratkaisua, mutta vaikutuksia voidaan lieventää pidemmällä aikavälillä käyttämällä erilaisia poliittisia keinoja. Koulutustason nostoa ei pidä nähdä ristiriidassa toivotun lapsiluvun politiikan kanssa.
Väestön ikääntymisen tuomien haasteiden torjuminen edellyttää myös yhteisten väestömuutosten ennustamiseen tarkoitettujen menetelmien ja työkalujen kehittämistä.
”Politiikan työkalupakettiin on sisällytettävä tapoja arvioida ja ennustaa väestörakenteen muutosta niin kansallisella kuin alueellisella tasolla, keskittyen myös inhimilliseen pääomaan ei vain ikärakenteen muutokseen”, sanoo professori Wolfgang Lutz IIASA:sta ja Wienin yliopistosta.
Vuosikirjassa tarkastellaan lisäksi alueellista maahanmuuttojärjestelmää erityisesti Seinäjoen seudulla. Mika Raunion artikkeli tarjoaa monipuolisia välineitä muuttoliikkeen ja erityisesti aluetason kehityksen seuraamiseen.
Michael Thomas ym. arvioivat kansallisten väestöennusteiden tarkkuutta käyttäen esimerkkinä Norjaa. Mathias Ebotin ja Päivi Armilan artikkelissa tarkastellaan suomalais-afrikkalaisten lapsiperheiden odotuksia ja pelkoja.
Nafisa Yeasminin ja Waliul Hasanatin tutkimus selvittää tekijöitä, jotka estävät maahanmuuttajanaisten taloudellista ja sosiokulttuurista osallisuutta erityisesti arktisessa Suomessa.
Venäjän miehityssodalla Ukrainassa on myös rajuja väestöllisiä seurauksia. Vuosikirjassa professori David Coleman Oxfordin yliopistosta antaa ajankohtaisessa kirjoituksessaan yleiskuvan Ukrainan väestöhistoriasta, muuttoliikkeestä ja viimeaikaisista haasteista.
Kirja-arvostelussa on erikoistutkija Pasi Saukkosen teos Suomi omaksi kodiksi, jonka aiheena kotoutuminen ja sen edistäminen sekä edistyminen.
Finnish Yearbook of Population Research, Vol. 56 (2021-2022)
Väestötieteen vuosikirja julkaistaan yhteistyössä Siirtolaisuusinstituutin, Suomen Väestötieteen Yhdistyksen ja Väestöliiton kanssa.
Lisätietoja
Tiina Helamaa, toimituskunnan sihteeri
tiina.helamaa@vaestoliitto.fi
Saara Pellander, vieraileva toimittaja
saara.pellander@migrationinstitute.fi
Elli Heikkilä, vieraileva toimittaja
elli.heikkila@migrationinstitute.fi
