Väestöliiton puheenjohtaja ja toimitusjohtaja: Hallituksen tärkein tehtävä on väestökriisin ratkaiseminen
Kansainvälinen perheiden päivä 15.5.2023
Suomi elää historiallista väestöllistä murrosta. Syntyvyyden lasku kiihdyttää entisestään väestön nopeaa ikääntymistä ja työikäisen väestön vähenemistä. Ikääntyminen tulee edelleen kiihtymään lähivuosina.
Suomalaiset toivovat saavansa keskimäärin noin kaksi lasta, mutta saavat tällä hetkellä keskimäärin vain noin 1.32 lasta elämänsä aikana. Yhteiskunnallinen ilmapiiri, tulevaisuudenusko ja yhteisön tuki vaikuttavat lastensaantiin. Väestöliiton Perhebarometrin (2022) mukaan vähiten lapsia toivovat ja saavat henkilöt, jolla ei ole puolisoa tai jotka saavat vähemmän tukea lähipiiristä, jotka kokevat itsensä yksinäiseksi tai ovat huolissaan tulevaisuudesta.
– Tulevan hallituksen on nostettava rohkeasti perheet politiikan ytimeen. Suomesta puuttuu puoli miljoonaa ihmistä, jotta hyvinvointiyhteiskunnan toimintakyky olisi turvattu. Kestävä väestönkehitys perustuu turvallisille ihmissuhteille, ihmisoikeuksille ja hyvinvoinnille. Suomi tarvitsee toivotun lapsiluvun politiikkaa ja perheperusteisen maahanmuuton tukemista. Nyt ei ole oikea aika leikata lapsilisistä. Pikemminkin universaalia lapsilisää tulisi korottaa, sanoo Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja Hilkka Kemppi.
Huono-osaisuus on yhteydessä elinikäiseen lapsettomuuteen. Siksi perheiden pärjäämistä ja nuorten mielenterveyttä ja luottamusta tulevaisuuteen on vahvistettava. Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja on vahvistettava ja seksuaalioikeudet taattava yhdenvertaisesti. Suomen kehityspolitiikan yhtenä prioriteettina on edistettävä jatkossakin seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia.
– Kun lapsia toivotaan, niin perheen ja työn yhteensovittamista on edelleen kehitettävä. Vaikka kehittämistyötä tehdäänkin työpaikoilla, perheystävälliset työmarkkinat eivät synny ilman hallitusohjelmatason tahtotilaa, Kemppi lisää.
Me tarvitsemme lisää työhön johtavaa maahanmuuttoa, ja kotoutumista sekä kielen oppimista tulee kehittää. Suomen tulee purkaa esteitä, jotka liittyvät työlupakäytäntöihin, perheenyhdistämiseen sekä perheenjäsenten ja lasten koulutukseen. Työhön johtavaa maahanmuuttoa voi syntyä niin kansainvälisen rekrytoinnin kuin esimerkiksi perheenyhdistämisen kautta tai tukemalla opintojen jälkeistä maahan asettumista.
– Vaikka lapsitoiveet ja perheellistyminen ovat henkilökohtaisia ja kunkin yksilön omia valintoja, väestönkehitykseen voidaan koko väestön tasolla vaikuttaa. Siksi valtioneuvostoon tarvitaan nyt väestöllisessä murroksessa vastuutaho, joka seuraa ja sovittaa yhteen väestönkehitykseen vaikuttavia eri toimenpiteitä, sanoo Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta.
Lisätiedot:
Hilkka Kemppi
Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja, puh. 0400 181 115
Eija Koivuranta
Väestöliiton toimitusjohtaja, puh. 050 574 1775
