Väestöliiton hallituksen uudet jäsenet

Saija Ohtonen-Jones työskentelee toiminnanjohtajana Suomen Vanhempainliitossa. Ohtonen-Jones tähdentää, että koronan vaikutukset heijastuvat lasten, nuorten ja perheiden arkeen edelleen ja tämä tuleekin huomioida Väestöliiton palveluissa vanhemmuuden, parisuhteiden ja lasten ja nuorten kasvun tukemisena. Hän kiittää, että Väestöliiton toiminta on laadukasta ja sillä on pitkät ja arvokkaat perinteet. – Toiminnan tutkimusperustaisuus ja laatu antavat rohkeudelle mitä parhaimman pohjan. Ihmisten välisen yhteyden rakentaminen ajassa, jossa polarisoituminen on vahvaa, on mitä tärkeintä, mutta myös haastavaa. Järjestörahoituksen tulevaisuus niin kansainvälisesti eli kehitysyhteistyön määrärahoissa kuin kotimaassakin haastaa varmasti Väestöliittoa ja kannustaa kehittämään jatkossakin erilaisia tapoja varmistaa taloudelliset resurssit laadukkaan ja strategian mukaisen toiminnan toteuttamiseksi, Ohtonen-Jones sanoo.

Yliopiston lehtori Sanna Sekillä on osaamista erityisesti nuorten ihmisten elämänhallinnan tutkimuksessa ja näin myös itse nuorten ihmisten elämänhallinnassa ja sen tukemisessa. Hänen tutkimusjulkaisunsa liittyvät mm. sekä perheiden että nuorten arjen tukemiseen.  – Korona-aika on jättänyt jälkeensä pahoinvointia eri ikäryhmiin, eikä tukea ole riittävästi saatavilla. Tämä näyttäytyy esim. koulunkäynnin haasteissa, eri ikäryhmien mielenterveysongelmissa ja yksinäisyytenä. Sekki painottaa, että nyt olisikin tärkeää katkaista eriarvoistumiskehitys, lähtien koulumaailmasta ja palveluiden ja tuen kehittämisestä. Näiden saatavuutta pitäisi kehittää myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Lääketieteen tohtori, terveydenhuollon erikoislääkäri Raija Sipilä toimii Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Käypä hoito -suositusten toimituspäällikkönä. Hän on perehtynyt suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Hänellä on laajat verkostot erityisesti Suomessa mutta myös kansainvälisesti terveydenhuollon toimijoiden piirissä. Sipilä painottaa yhdenvertaisuuden edistämistä Väestöliiton työssä. – Vaikka vähemmistöjen asemasta ja yhdenvertaisuudesta keskustelu on avoimempaa länsimaisissa yhteiskunnissa, tulee yhdenvertaisuutta edistää myös kotimaassa. Globaalisti näkemysten polarisoituminen on voimistunut ja siten yhdenvertaisuutta tulee edistää lisäksi kansainvälisessä yhteistyössä, hän toteaa