Työnteko ja iäkkään läheisen hoivavastuu on yhä useammalle raskas arjen yhtälö
Iäkkäiden hoiva on Suomessa noussut polttavaksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi. Taloudelliset leikkaukset kohdistuvat rankasti vanhuspalveluihin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin kuten vanhusten päivätoimintaan. Väestö ikääntyy, ihmisten luottamus vanhuspalveluihin heikkenee ja yhä useampi iäkäs asuu kotona. Hoiva ei lainsäädännön perusteella ole aikuisten lasten vastuulla. Työnteko ja iäkkään läheisen hoiva ovat kuitenkin yhä useammalle jokapäiväistä arkea.
Suomessa on yhteensä noin 750 000 lähiomaisestaan säännöllisesti huolta pitävää ihmistä. Tarkkaa lukua siitä, kuinka moni heistä tällä hetkellä hoitaa työnteon ohella iäkästä vanhempaansa, ei ole saatavilla. Heitä on kuitenkin paljon. Luku kasvaa koko ajan.
Noin 100 000 työikäistä henkilöä Suomessa hoitaa päivittäin oman kotitaloutensa ulkopuolella asuvaa läheistään. Heistä enemmistö on naisia, ja useimmiten hoivattava on oma vanhempi. Hoivavastuun ohella moni käy töissä. Heillä voi lisäksi olla kotitaloudessaan tai sen ulkopuolella muitakin hoivattavia: lapsia, lapsenlapsia, puoliso, sisarus tai muu läheinen ihminen – tai päivittäistä hoitoa tarvitsevia eläimiä.
Suomessa maantieteelliset etäisyydet perheenjäsenten välillä voivat olla pitkiä. Kaikissa ammateissa tai kaikilla työpaikoilla ei ole mahdollisuutta moniin sellaisiin joustoihin, jotka helpottaisivat iäkkään läheisen hoivaamista äkillisissä tai pitkäkestoisissa tilanteissa.
Taloudelliset säästötoimet aiheuttavat kestämätöntä vajetta vanhuspalveluihin ja moniin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja tukimuotoihin. Myös ennaltaehkäisevään toimintaan, kuten vanhusten päivätoimintaan, kohdistuu isoja leikkauksia. Kasvokkaista päivätoimintaa korvataan muun muassa etäyhteyksin toteutettavalla toiminnalla. Tilanne vaikuttaa suoraan iäkkäiden ja heidän läheistensä elämään. Hoivaa ei läheskään aina julkiselta puolelta saa silloin, kun sitä kipeästi tarvitsisi.
Työpaikoille tarvitaan omaishoitajaystävällisiä käytäntöjä
Työssäkäyvä läheistään säännöllisesti auttava ihminen on uupumisriskissä. Vaikka läheisen auttaminen on monelle palkitsevaa ja sitä tehdään usein vapaaehtoisesti ja auttamisen ilosta, kuormitus kasvaa yleensä hoivatilanteen pitkittyessä, tai muuttuessa aiempaa vaativammaksi.
Omaistaan hoitavien kuormittuminen on tunnistettu monissa tutkimuksissa ja hankkeissa. Samoin on löydetty keinoja tilanteen parantamiseksi. Organisaatioiden johdolla, esihenkilöillä ja työntekijöillä ei kuitenkaan aina ole riittävästi tietoa näistä keinoista.
Työpaikkojen omaishoivaystävälliset käytännöt tukevat työuran jatkumista, hyvinvointia ja toimeentuloa, ja samalla eläkkeen kertymistä. Hoivavastuun vuoksi työelämästä kokonaan pois jäänti on harvalle hyvä ratkaisu. Työssäkäynnillä on monille iso merkitys arjen tasapainon luomisessa. Työ voi parhaimmillaan tuoda elämään iloa, pysyvyyttä ja muita myönteisiä asioita.
Väestöliiton tutkimus- ja kehittämishanke Ruuhkavuodet 2 (2024–2026) etsii teemahaastattelujen sekä henkilöstö- ja jäsenkyselyjen pohjalta hankeorganisaatioiden käytäntöihin ja kulttuuriin ratkaisuja, joiden avulla työpaikoilla voidaan entistä paremmin helpottaa työnteon ja läheisten hoivan arkea.
– Viimeistään nyt olisi työpaikoilla herättävä työnteon ja iäkkäiden läheisten hoivan kysymyksiin. Perheystävälliset joustot ovat ehdottoman olennaisia muissakin kuin lastenhoitoon liittyvissä tilanteissa tai esimerkiksi vanhempainvapaiden jakamisessa. Omaishoivatilanteiden tunnistamisella ja niihin liittyvillä joustavilla ratkaisuilla voidaan vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisten yhdenvertaisuutta työyhteisöissä ja yksityiselämässä, toteaa hankkeen johtaja Anna Kokko Väestöliitosta. Toimenkuvien ja työpaikkojen erilaisuus on kuitenkin hyvä tunnistaa. Kaikilla aloilla tai työpaikoilla ei voi olla käytössä täysin samat keinot.
Pelkästään työpaikkojen kontolle ei myöskään hoivakysymysten ratkaisemista voi jättää. Yhteiskunnan tukea tarvitaan kipeästi. Tuleviin alue- ja kuntavaaleihin liittyen Väestöliiton toimitusjohtaja Tiina Ristikari painottaa, että kunnissa ja hyvinvointialueilla olisi lähivuosina äärettömän tärkeää kiinnittää huomiota iäkkäiden hoivapalveluihin ja mahdollistaa sellaisia yhteiskunnan tuottamia luotettavia palveluja, jotka tukevat eri ikäisten hyvinvointia. Monilla työssäkäyvillä on vain rajalliset mahdollisuudet antaa pitkäkestoisesti intensiivistä apua tai hoivaa iäkkäälle läheiselleen.
Lisätietoa:
Anna Kokko, Ruuhkavuodet 2 -hankkeen johtaja, anna.kokko@vaestoliitto.fi, 050 342 0572
Tiina Ristikari, toimitusjohtaja, tiina.ristikari@vaestoliitto.fi
Väestöliiton Ruuhkavuodet 2 -hankkeen päärahoittaja on Työsuojelurahasto. Mukana ovat DNA, Kela, Kemin kaupunki ja Palvelualojen ammattiliitto PAM. Yhteistyökumppaneita ovat Omaishoitajaliitto, Demos Helsinki, Repo Work ja Feelback, joka on osa tutkimustalo Innolinkiä. Lisäksi tutkimusyhteistyötä tehdään Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen, Kelan tutkimuksen, Itä-Suomen yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa. Tutkimus- ja kehittämishanke on alkanut kesällä 2024 ja kestää loppuvuoteen 2026 asti.