Suomesta hyvä maa myös tänne muuttaville

Juhlavuoden kannanotto

(tutustu väestöpoliittiseen ohjelmaan tästä linkistä).

Vuodesta 2016 lähtien väestönkasvu Suomessa on perustunut muuttovoittoon; maahan on muuttanut enemmän ihmisiä kuin maasta pois. Hallittu maahanmuutto ja onnistuva kotoutuminen ovat koko Suomen etu.

Jokaisella muuttajalla on oma yksilöllinen perusteensa muuttoon ja toiveensa ja tarpeensa ihmisinä. Maahan muuttavia ei voi eikä pidä ajatella hyvinvointimme välineinä, vaan osana kehittyvää ja tasaveroista yhteiskuntaa. Yleisimmät perusteet muuttaa maahan ovat perhe ja työ.

Tarvitsemme hallittua muuttovoittoa

Suomen on valmistauduttava vastaanottamaan enemmän tulijoita. Nettomuuttovoittoa Suomi sai viime vuonna 19 400 henkeä (Tilastokeskus, Väestön ennakkotilasto 2020), mikä oli lähes 4 000 enemmän kuin 2019 – pääosin maasta pois muuton vähenemisen vuoksi. Sitten kun koronapandemian aiheuttamaa sulkutilaa päästään eri maissa purkamaan, on odotettavissa talouskasvun siivittämää työvoiman liikkumista maiden rajojen yli.

Väestöliitto pitää tavoiteltavana sitä, että muuttovoitto hallitusti lisääntyisi. Oleskelulupasäännöksiä pitää muokata sellaiseen suuntaan, että maahan muuttaminen työhön, opiskelemaan ja perheenjäseneksi helpottuu ja lupien saaminen nopeutuu. Myös kiintiöpakolaisten määrää voidaan lisätä osana humanitääristä vastuutamme. Mikäli maastamuutto pysyy nykyisellä tasolla, olisi maahanmuuttajia toivottavaa olla vuosittain noin 10 000 enemmän kuin on ollut tavanomaista viime vuosina, kuten myös hallituksen kehysriihessä linjattiin huhtikuussa 2021. Tämä merkitsisi ulkomaan kansalaisten väestöosuuden nousua nykyisestä vajaasta 5 prosentista noin 9 prosenttiin seuraavan 10 vuoden kuluessa.

Pidetään huolta Suomessa jo asuvista

Maahan muuttavista noin 20-25 prosenttia on Suomen kansalaisia. Vertailuksi voi sanoa, että vuonna 2019 Norjan väestöstä 11 prosenttia ja Tanskan sekä Ruotsin väestöstä 9 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia (Eurostat 2020).

Samaan aikaan on pidettävä kiinni heistä, jotka jo täällä asuvat, kansalaisuudesta riippumatta. Olivatpa tulijat tulleet maahan mistä tahansa syystä, heille on turvattava mahdollisuudet löytää paikkansa Suomessa: oppia suomea tai ruotsia, hankkia elantonsa sekä tulla osaksi yhteiskuntaa. Asuinmaa voi olla vetovoimainen vain, jos jokaista kohdellaan yhdenvertaisesti ja rasismille on nollatoleranssi. Kotouttaminen ja työvoimapoliittiset toimenpiteet pitää aloittaa mahdollisimman pian maahan tultua.

Avoin hyvinvointiyhteiskunta sekä perheystävällisyys ovat hyväksi ihmisten hyvinvoinnille ja onnellisuudelle mutta myös kestävälle väestönkehitykselle. Perhepalvelut ja -etuudet sekä perheystävällinen työkulttuuri ovat ja voivat olla vielä vahvemmin Suomen valttikortteja osaavien muuttajien houkuttelemisen kansainvälisessä kilpailussa.

Väestöliitto katsoo, että myös maahanmuuttajien perheenjäsenet ovat meille tervetulleita ja että puolisoiden kotouttaminen on olennainen osa perheen integroitumista. Kotoutunut henkilö on löytänyt paikkansa ja häntä kohdellaan yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Kotoutuminen edellyttää yhteiskunnan vastaanottavuuden vahvistamista niin lainsäädännön, palveluiden kuin arkisen vuorovaikutuksen tasolla. Me kaikki kotoutamme ja integroidumme entistä monimuotoisempaan Suomeen.

31.5.2021 Väestöliiton kevätkokouksen kannanotto

Lisätiedot: toimitusjohtaja Eija Koivuranta, puh 050 574 1775