Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus asumisen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla

Juuri julkaistussa Väestöntutkimuksen vuosikirjan artikkelissa tarkastellaan Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutusta alueiden sosioekonomiseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla. Karhulan ym. artikkeli havainnollistaa muuttoliikettä kaupunkien ja harvaan asuttujen alueiden välillä sekä sisäisen muuttoliikkeen yhteyttä asuinalueiden eriytymiseen. Tutkimusaineistona käytetään Tilastokeskuksen rekisteritietoja vuosina 1980 ja 1981 syntyneiden ikäluokista, joita seurattiin vuosittain kouluikäisestä 37-vuotiaaksi Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kaupunki-maaseutu-luokitusta käyttäen.

Artikkelista selviää, että suuri osa 37-vuotiaista suomalaisista on viettänyt lapsuutensa kaupunkimaisissa ympäristöissä. Pääkaupunkiseudulla asuvilla osuus on vielä koko maata korkeampi. Seudulle muualta Suomesta muuttaneilla ihmisillä on 37-vuotiaana korkeampi koulutus- ja tulotaso verrattuna seudulla varttuneisiin ihmisiin. Tämän vuoksi muualta muuttaneet ihmiset myös asuvat korkeamman tulotason alueilla.

Koulutus- ja tulotasosta sekä perherakenteesta riippumatonta yhteyttä maaseudulla vietetyn lapsuuden ja aikuisena matalan tulotason alueilla asumisen välillä ei kuitenkaan havaittu. Lapsuus sekä pääkaupunkiseudun että muiden kaupunkien uloimmilla alueilla oli yhteydessä pienempään todennäköisyyteen asua matalimman tulotason alueilla sosioekonomisten tekijöiden ja perherakenteen huomioimisen jälkeenkin.

Tulokset viittaavat siihen, että kaupunkien välinen ja sisäinen muuttoliike liittyy kiinteämmin asuinalueiden eriytymiseen verrattuna muuttoliikkeeseen maaseudulta pääkaupunkiseudulle. Artikkeli myös vahvistaa aikaisemmat tutkimustulokset, joiden mukaan pääkaupunkiseudulle suuntautuva muuttoliike on valikoitunutta.

Nyt ilmestyneessä vuosikirjassa tarkastellaan lisäksi, onko terveydellä, suomalaisilla ystävillä ja kouluikäisillä lapsilla vaikutusta humanitaarisista syistä Suomeen muuttaneiden työllistymiseen. Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (Maamu) aineistolla selvitetään, millä muuttoa edeltäneillä tekijöillä ja maahanmuuton jälkeisillä hyvinvointitekijöillä on vaikutusta uuteen maahan kotoutumiseen.

Kirja-arvostelussa on Hannu Lehden väitöskirja, jossa tutkittiin vanhempien ja isovanhempien sekä setien ja tätien vaikutuksia lasten koulutus- ja ammattiasemaan Suomessa.

Lisätietoja:

Hannu Lehti, vieraileva toimittaja, hpleht(at)utu.fi

Esa Karonen, vieraileva toimittaja, eokaro(at)utu.fi

Anna Rotkirch, päätoimittaja, anna.rotkirch(at)vaestoliitto.fi

***

Finnish Yearbook of Population Research, Vol. 55 (2020), lue julkaisu

Väestötieteen vuosikirjaa julkaisee Väestöliitto yhteistyössä Suomen Väestötieteen Yhdistyksen ja Siirtolaisuusinstituutin kanssa.