Lapsia totta kai – väestöpoliittisen selonteon viesti
Koettu epävarmuus todetaan alenevan syntyvyyden tärkeimmäksi syyksi tuoreessa valtioneuvoston väestöpoliittisesssa selonteossa. Selonteon pääviesti on ”Lapsia totta kai”. Sillä halutaa korostaa lapsimyönteisyyttä ja ihmisten omia lapsilukutoiveita tukevaa linjausta.
Lapsiystävällisyyden ei tarvitse rajautua omiin lapsiin, vaan voi toteutua monella lailla ja eri perhemuodoissa. Viesti tarkoittaa, että jokainen lapsi on tervetullut ja jokaiseen panostetaan.
Syntyvyys aleni voimakkaasti Suomessa 2010-luvulla. Samanaikaisesti väestörakenteemme on maailman ikääntyneimpiä. Keskiviikkona julkistettiin pääministeri Sanna Marinin asettaman selvityshankkeen tulokset. Selvityshenkilönä hankkeessa toimi Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch.
Selvityshankkeen tavoitteena oli tarkastella tilanteeseen johtaneita syitä ja etsiä keinoja kestävän väestönkehityksen turvaamiseksi.
2010 luvulla meillä oli Pohjoismaiden hitain väestönkasvu, kokonaishedelmällisyys laski alle 1,4 lasta keskimäärin naista kohti ja vain maahanmuutto esti sen, että väestö vähenisi. Asian tärkeyttä korostaa se, että syntyvyyden voimakas aleneminen heikentää julkisen talouden rahoituspohjaa ja kasvattaa sosiaalista eriarvoisuutta.
Selvityksessä listataan, että Suomi voi edistää tasapainoista väestönkehitystä tukemalla hyvinvointia, perheystävällisyyttä ja inhimillisiä voimavaroja läpi elämänkulun. Maahanmuutto ja syntyvyyden kasvu, koulutustason ja tuottavuuden nousu, sekä terveempi ikääntyminen ovat kaikki niitä osatekijöitä, joita tässä tilanteessa tarvitaan.
Rotkirch korostaa, että seksuaali- ja lisääntymisoikeudet ovat sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen kulmakivi. Maailman väestönkasvu taittuisi nopeammin, jos kaikki naiset voisivat saada toivomansa määrän lapsia. Alhaisen syntyvyyden maissa kuten Suomessa tämä merkitsisi syntyvyyden toipumista.
Noin kolme neljäsosaa 2010-luvun syntyvyyden laskusta johtui Suomessa siitä, että esikoisia syntyi vähemmän. Entuudestaan korkea lapsettomien osuus on kasvanut nopeasti vuoden 2010 jälkeen. Lastensaanti on myös polarisoitunut niin, että lapsettomien osuus kasvaa erityisesti alemman koulutustason naisilla ja miehillä.
Koettu epävarmuus on Suomessa tärkein laajempi syy siihen, että lastensaantia siirretään tai siitä luovutaan. Koettu epävarmuus merkitsee epävarmuutta työsuhteesta ja taloudellisesta pärjäämisestä, mutta myös epävarmuutta tulevaisuudesta, omasta jaksamisesta tai parisuhteesta.
”Onnellisuus, sosiaalinen luottamus ja tuki lastenhoivassa tukevat syntyvyyden toipumista alhaisen syntyvyyden maissa. Lastensaantia koskevat kampanjat, kannustimet ja perhelupaukset ovat aiheellisia juuri nyt, kun syntyvyys on vaa’ankielessä pitkän jatkuneen laskun sekä pandemian takia”, korostaa Rotkirch.
Lapsia – totta kai on selvityksen esittämä lapsimyönteinen ja ihmisten omia lapsilukutoiveita tukeva linjaus. Lapsiystävällisyys ei rajaudu omiin lapsiin, vaan voi toteutua monella lailla ja eri perhemuodoissa. Lapsia – totta kai on yhteiskunnan viesti siitä, että jokainen lapsi on tervetullut ja jokaiseen panostetaan.
Työllisyysasteen ja tuottavuuden nostaminen on vahvin yksittäinen keino lieventää ikääntyvän väestön taloudellisia haasteita. Väestön uusiutuminen edellyttää myös enemmän nettomaahanmuuttoa tulevaisuudessa. Mahdollinen tavoite olisi nostaa nettomaahanmuutto 25 000 ihmiseen asti 2030 mennessä. Tavoitteellinen muuttoliikepolitikka edistää myös paluumuuttoa Suomeen.
Lisätietoja: johtava asiantuntija, Anna Rotkirch, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 393