Lapsen oikeudet vaarassa – hallituksen suunnitelmat vaativat uudelleenarviointia
26.8.2024
Lapsi- ja perhejärjestöjen kannanotto hallituksen budjettiriiheen 2024
Lapsi- ja perhejärjestöt esittävät vakavan huolensa siitä, että hallituksen suunnittelemat säästöt heikentävät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Vaadimme, että hallitus tekee budjettiriihessä päätöksiä, jotka edistävät lapsen oikeuksien toteutumista eivätkä heikennä niitä.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöihin kohdistuvia leikkauksia on pienennettävä
Lapsi- ja perhejärjestöt ovat sote-järjestöjen suurin ryhmä. Lähes joka kolmas järjestö keskittyy lasten, nuorten ja perheiden auttamiseen. Hallituksen kaavailema 130 miljoonan euron eli kolmanneksen leikkaus sote-järjestöjen avustuksiin vuoteen 2027 mennessä on leikkaus lapsilta, nuorilta ja perheiltä. Kehysriihessä päätettiin leikkausten aikaistamisesta jo ensi vuodesta alkaen, mikä pahimmillaan katkaisee monen lapsen, nuoren ja perheen matalan kynnyksen ja varhaisen tuen.
Hallitus on omassa ohjelmassaan sitoutunut siirtämään painopisteen “korjaavista palveluista kohti varhaisempaa tukea ja apua sekä ennaltaehkäisyä”. Järjestöt ovat avainasemassa ennaltaehkäisevän ja matalan kynnyksen tuen tarjoamisessa esimerkiksi lähisuhdeväkivallan vastaisessa työssä, lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisessa tukemisessa sekä kiusaamisen ehkäisyssä. Tätä työtä ei pidä romuttaa.
Vetoamme hallitukseen, että
kehysriihessä päätetty 30 miljoonan euron lisäleikkaus perutaan.
sote-järjestöjen 100 miljoonan euron leikkaus avustuksiin porrastetaan usealle vuodelle ja se siirretään hallitusohjelman mukaisesti alkamaan vuodesta 2027.
Varhaiskasvatukseen ei pidä tehdä heikennyksiä
Hallituksen suunnitelmat poistaa velvoite päiväkotien toimipaikkakohtaisten yhdenvertaisuussuunnitelmien ja paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien laatimisesta heikentävät lapsen oikeuksien toteutumista. Yhdenvertaisuussuunnitelmat konkretisoivat varhaiskasvatuksen ammattilaisille, miten toiminnassa huomioidaan esimerkiksi lapsen kieli, uskonto ja terveydentila.
Velvoitteen poistolla haettu 44 000 euron vuosittainen säästö on täysin mitätön verrattuna sen haitallisiin vaikutuksiin. Jos suunnitelmaa ei jatkossa edellytettäisi, jäisi avoimeksi, millaisin keinoin yhdenvertaisuutta edistetään kaikissa yksiköissä suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. Vaarana on, että erot yhdenvertaisuuden edistämisessä kasvavat niin kuntien kuin eri päiväkotien välillä.
Laadukas varhaiskasvatus perustuu siihen, että ammattilaisilla on aikaa pedagogisen toiminnan suunnitteluun. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat avaavat ja konkretisoivat valtakunnallisia perusteita niin pienessä kunnassa kuin suuressa kaupungissa. Samalla voidaan huomioida huoltajien ja lasten näkemykset varhaiskasvatuksen kehittämisestä. Suunnitelmissa pohditaan myös paikallistason ratkaisuja viranomaisyhteistyöhön esimerkiksi varhaiskasvatuksen, lapsiperheiden sosiaalipalvelujen ja lastensuojelun välille.
Esitämme, että hallitus
peruu aikeensa purkaa yhdenvertaisuuslain mukainen velvoite laatia varhaiskasvatuksen toimipaikkakohtaiset yhdenvertaisuussuunnitelmat.
säilyttää kuntakohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat, jotta lapsille voidaan tarjota alueen ominaispiirteet huomioon ottavaa, laadukasta varhaiskasvatusta.
Sosiaalityöntekijöiden kelpoisuuksia ei kannata keventää
Lastensuojelu on vaativaa työtä, jossa toisinaan joudutaan lastensuojelulain perusteella rajoittamaan lapsen perusoikeuksia. Sosiaalityöntekijöiltä vaaditaan laajaa sosiaalityön osaamista ja ymmärrystä, jotta voidaan tehdä parhaiten lapsen etua kunnioittavia päätöksiä. Sosiaalialan työvoimapula on todellinen ja sen ratkaisemiseksi täytyy löytää keinoja. Kelpoisuuksien keventäminen ei ole kestävä ratkaisu.
Esitämme, että hallitus
ei edistä sosiaalihuollon ammattihenkilölain muuttamista niin, että tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä toimivien kelpoisuusehtoja kevennettäisiin.
Kehysriihessä päätettiin lisäksi, että sosiaalihuoltoon kohdistuu 100 miljoonan euron leikkaus vuodesta 2026 alkaen. Olemme erittäin huolissamme tästä leikkauksesta. Jos se kohdennettaisiin lasten, nuorten ja perheiden palveluihin, niin silloin hallitus leikkaisi sosiaalihuoltolain mukaan lastensuojelun tarvetta ehkäisevää tukea.
Hyvään lainvalmisteluun kuuluu lapsivaikutusten ennakkoarviointi – toteutuneita vaikutuksia tulee myös seurata
Päätösten vaikutuksia lapsiin on arvioitava niin ennakkoon kuin jälkikäteen. Vaikutusten ennakkoarviointi asian valmistelussa antaa kuvaa siitä, millaisia seurauksia ehdotetulla lainsäädännöllä olisi. Seuranta-arvioinnin kohteena on aiemmin päätettyjen toimien välittömät ja välilliset vaikutukset.
Vaadimme, että
ministeriöissä tehdään huolellinen lapsivaikutusten ennakkoarviointi, kun budjettiriihen päätösten lainsäädäntöä valmistellaan.
hallitus sitoutuu budjettilakien lapsivaikutusten seuranta-arviointiin.
Kannanotossa mukana olevat järjestöt:
Barnavårdsföreningen i Finland Pia Sundell, toiminnanjohtaja, puh. 040 501 9105
Ensi- ja turvakotien liitto Riitta Särkelä, pääsihteeri, puh. 050 63663 (31.8. asti)
Oona Ylönen, pääsihteeri, puh. 050 351 8298 (1.9.2024 alkaen)
Lastensuojelun Keskusliitto Ulla Siimes, toiminnanjohtaja, puh. 040 553 0981
Mannerheimin Lastensuojeluliitto Esa Iivonen, vaikuttamistyön johtaja, puh. 050 411 1562
Pelastakaa Lapset Hanna Markkula-Kivisilta, pääsihteeri, puh. 050 462 1148
Väestöliitto Eija Koivuranta, toimitusjohtaja, puh. 050 574 1775