Kuinka tukea lasta? – Hyökkäys Ukrainaan voi ahdistaa ja pelottaa niin lasta kuin vanhempaakin
Lapsi voi nyt altistua Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäystä koskeville mediasisällöille, huomata aikuisten huolestuneita ilmeitä tai kuulla keskusteluja tilanteesta. Pelottavalta mediasisällöltä ja huolestuttavilta maailman tapahtumilta ei aina pystytä lapsia suojaamaan, vaikka siihen on hyvä pyrkiä.
Lue, kuinka pelottavia ja huolestuttavia asioita voi käsitellä lapsen kanssa.
Rauhoita ensin oma mieli
Jos on itse kovin hätääntynyt, ahdistunut tai peloissaan, voi se heikentää kykyä havainnoida lapsen kokemusta asiasta. Aikuisen oma hätääntynyt käytös vahvistaa lapsen kokemaa pelkoa ja turvattomuutta. On hyvä pyrkiä pysymään itse rauhallisena tilanteessa. Jos kuitenkin käy niin, että huomaa jälkikäteen hätääntyneensä lapsen nähden liikaa, on hyvä jutella lapsen kanssa tilanne läpi, ja palauttaa turvallisuuden tunnetta.
On tärkeää löytää keinoja rauhoittaa oma mieli ja keho, jotta jaksaa ja pystyy ottamaan lapsen kokemuksen ja tunteet vastaan ja rauhoittamaan myös lasta. Lapsi aistii aikuisen elekielestä ja äänestä tunnetiloja ja huomaa jos sanat ja olemus ovat ristiriidassa.
Aikuisten kannattaa keskustella ja käsitellä omia tilanteeseen liittyviä huolia ja pelkojaan, jottei tulisi siirtäneeksi niitä lapselle. Keskustele ystävän, kumppanin tai muiden luotettavien aikuisten kanssa omista tunteistasi ja huolistasi. Jos sinulla ei ole lähipiirissä ketään kenen puoleen kääntyä, keskusteluapua saa tarvittaessa mm. järjestöistä ja perhekeskuksista. Väestöliiton Perhepulma-palvelut ovat tukenasi.
Huomaa lapsen kokemus
On hyvä muistaa, ettei lapsi koe asioita kuten aikuinen. Lapsen ikä ja kehitystaso vaikuttavat oleellisesti siihen, kuinka lapsi pystyy käsittelemään näkemäänsä kuvamateriaalia ja kuulemiaan huolestuttavia uutisia ja aikuisten puheita. Lapsi voi esimerkiksi kokea pelkoa siitä, että hänen uutisista näkemänsä pelottava tapahtuu hänelle tai hänen läheisilleen. Lapselle voi herätä myös kuoleman pelkoa. Huolet ja pelot ovat usein sitä suurempia, mitä lähempänä meitä pelottavat asiat tapahtuvat.
Jokainen vanhempi tuntee parhaiten oman lapsensa. Jos hänen olemuksessaan tai käytöksessään tapahtuu muutoksia, on hyvä pysähtyä keskustelemaan lapsen kanssa. Lapselta voi kysyä suoraan ”huomaan, että jokin asia painaa sinua. Haluaisitko kertoa minulle mistä on kyse?” On tärkeää, ettei lapsi jää yksin kokemuksensa, huoliensa tai kysymystensä kanssa.
Hyväksy erilaiset reaktiot
Lapset ovat yksilöllisiä sen suhteen, kuinka he reagoivat pelottavaksi koettuun kuvamateriaaliin ja uutisiin. Jotkut ilmaisevat pelkoa suoraan esimerkiksi itkulla, peittämällä silmät (piiloutumalla) tai poistumalla paikalta. Osa lapsista voi kysyä suoraan asiasta tai kommentoida asiaa uteliaasti.
Joskus sanojen löytyminen on lapselle vaikeaa, jotkut sulkeutuvat kokemuksestaan. Tällöin pelon tai hämmennyksen tunne voi tulla esiin poikkeuksellisena levottomuutena tai kehollisena stressioireiluna. Nukahtamisvaikeudet tai painajaiset voivat olla myös merkkejä siitä, että jokin asia painaa lapsen mieltä. Sotateemaiset leikit ja piirrokset voivat olla myös lapsen keino käsitellä asiaa.
Vahvista turvallisuuden tunnetta
Aikuisen on hyvä vahvistaa tilanteessa lapsen turvallisuuden tunnetta. Voi halata, ottaa syliin tai pitää kädestä, jos se tuntuu molemmista hyvältä. Lisäksi voi todeta, että ”ymmärrän, että näkemäsi ja kuulemasi pelottaa sinua. Nyt ollaan täällä kotona yhdessä, meillä ei ole hätää. Millaisia ajatuksia näkemäsi herätti?”
Lisäksi lapselle voi rauhallisesti kertoa myös omista tunteistaan. ”Minustakin tämä pelottavaa ja huolestuttavaa. Kun minua pelottaa, minua helpottaa se, että…”
Kartan avulla voi myös lapsen kanssa yhdessä tutkia, missä päin maailmaa asiat tapahtuvat. Tämä voi auttaa etäännyttämään asiaa lapsen mielessä.
Osoita kiinnostusta ja anna aikaa
Ole kiinnostunut lapsen kokemuksesta. Ajan ja tilan antamisen sekä läsnäolon merkitys korostuvat. Lapsen esittämiä näkökulmia on hyvä pysähtyä kuuntelemaan, vaikka ne voivat kuulostaa aikuisesta hassuiltakin. Isommilta lapsilta voi myös kysyä mitä he jo tietävät aiheesta ja mitä se heissä herätti. Onko jotain mikä lasta vielä mietityttää asian suhteen?
Ole rehellinen
Lapselle on hyvä olla rehellinen. Hänelle voi kertoa asioista hänen ikätasolleen sopivalla tavalla rauhallisesti. Kun lapselle kerrotaan tapahtumista rehellisesti, hän ei lähde värittämään mielikuvituksellaan tapahtunutta ja siitä syntyviä uhkakuvia, jotka voivat vahvistaa koettua pelkoa.
Pidä yllä tuttuja rutiineja
Rutiinit luovat turvallisuuden tunnetta arkeen. Niistä kiinni pitäminen ja ennakointi auttaa lasta tunnesäätelyssä. Mukavien asioiden tekeminen yhdessä antaa kaikille taukoa huolestuttavista ja pelottavista asioista.
Pohdi myös, kuinka paljon vietätte aikaa asian ja ruutujen parissa. Kuinka monet uutiset päivässä ovat riittävät – myös sinulle aikuisena?
Hae apua tarvittaessa
Jos koet neuvottomuutta joko omien tai lapsen tunteiden käsittelyssä tai lapsen reaktiot huolestuttavat sinua, älä jää yksin huoliesi kanssa! Perhepulma -sivustolta löydät tietoa Väestöliiton maksuttomista palveluista vanhemmuuden tueksi.
Perhepulmapuhelimeen 040 668 4101 voit jättää soittopyynnön koska tahansa jutellaksesi kahden kesken asiantuntijan kanssa.
VIISI VINKKIÄ:
- Rauhoita ensin itsesi. Anna tilaa ja aikaa rauhalliselle kohtaamiselle.
- Ole kiinnostunut lapsen kokemuksesta: vältä olettamista, kysy lapselta.
- Kuule lapsen näkemystä. Vältä mitätöintiä.
- Vastaa rehellisesti, lapsen tasoisesti asioihin, joihin hän kaipaa vastausta.
- Vahvista turvallisuuden tunnetta, tarjoa syliä ja lohtua.
Artikkelin ovat kirjoittaneet .