Järjestöt: Sijaissynnytyksen sääntely hallitusohjelmaan

Tiedote 17.4.2023 Väestöliitto, Monimuotoiset perheet -verkosto, Lapsettomien yhdistys Simpukka ja Sateenkaariperheet.

Oikeusministeriön tiistaina 4.4.2023 julkaisema selvitys ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimisesta lainsäädännössä erikseen määriteltävissä tapauksissa viitoittaa tietä sijaissynnytyksen kotimaiselle sääntelylle.

Selvitys osoittaa, että Suomessa on viimein tunnistettu tätä monimutkaista ilmiötä koskevan lainsäädännön tarpeellisuus. Selvitys tuo myös pöytään konkreettisen vaihtoehdon sääntelyn järjestämiseksi.

Sijaissynnytysjärjestelyjä työssään kohtaavat Lapsettomien yhdistys Simpukka, Sateenkaariperheet, Monimuotoiset perheet -verkosto ja Väestöliitto pitävät tärkeänä sijaissynnytyksiä koskevan sääntelyn ottamista osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa.

– Väestöliitossa pidämme tärkeänä tukea ihmisten lapsitoiveita ja vahvistaa yhteiskunnan lapsi- ja perhemyönteisyyttä. Huolellisesti valmisteltu suomalainen sijaissynnytysten malli olisi tärkeää monille lasta toivoville. Lainsäädäntö turvaisi myös synnyttäjäksi suostuvan asemaa ja oikeuksia, sanoo Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta.

Tuoreesta selvityksestä nousee järjestöjen näkökulmasta sekä ilahduttavia että huolta herättäviä asioita.

Selvityksen mukaan alkiolla tulisi olla geneettinen yhteys jompaankumpaan vanhempaan. Suomessa tehtävissä lahjasoluhoidoissa geneettistä yhteyttä syntyvään lapseen ei vaadita.

– Vaatimus geneettiseen yhteyteen sotii yhdenvertaisuutta vastaan. Lapsiperheellistymisen tulee olla yhdenvertaista myös heille, joiden ei ole mahdollista käyttää omia sukusolujaan. On väärin rajata sijaissynnytys pois esimerkiksi lasta toivovalta itselliseltä mieheltä, joka ei voi syystä tai toisesta käyttää omia sukusolujaan, sanoo Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.

Järjestöjen mukaan yhdenvertaisuutta vastaan sotii myös vaatimus sijaissynnyttäjän löytymisestä aiottujen vanhempien lähipiiristä. Järjestöillä herää huoli lähipiirin liian suppeasta määrittelemisestä sekä selvityksessä esitetystä määritelmän rajaamisesta vain aiotun äidin lähipiiriin. Tämä pienentää sijaissynnyttäjien löytymisen mahdollisuutta. Kahden isän perheessä tämä tekisi sijaissynnytyksen käytännössä mahdottomaksi.

Psykologinen tuki ilahduttaa

Järjestöjä ilahduttaa erityisesti selvitykseen kirjattu oikeudellinen ja psykologinen neuvonta aiotuille vanhemmille ja sijaissynnyttäjälle. Sijaissynnytysluvan saaminen vaatisi riittävän neuvonnan sekä ennen että jälkeen synnytyksen.

– Psykososiaalinen ja oikeudellinen tuki ovat ehdoton edellytys sille, että lapsen, aiottujen vanhempien ja sijaissynnyttäjän oikeudet toteutuvat. Sijaissynnytykset on mahdollistettava Suomessa, jotta kaikille osapuolille saadaan palvelujärjestelmän tuki ja osapuolten oikeudellinen asema on alusta asti selvä. Suomalaisessa oikeusvaltiossa ja hyvinvointiyhteiskunnassa on mahdollista säätää sijaissynnytyksestä eettisesti, kestävästi ja yhdenvertaisesti, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio.

Sijaissynnytykset mahdollistettava Suomessa

Järjestöjen kohderyhmältä tulleiden yhteydenottojen mukaan sijaissynnytys on yhä useammalle tahatonta lapsettomuutta kokevalle ainoa mahdollinen vaihtoehto.

Simpukka ry saa vuosittain 10–15 yhteydenottoa sijaissynnytystä harkitsevilta perheiltä. Myös muut järjestöt saavat sijaissynnytyksiin liittyviä yhteydenottoja. Savion mukaan sijaissynnytystä tarvitsevat suuntaavat katseensa ulkomaille, koska viralliset järjestelyt eivät ole kotimaassa mahdollisia.

– Kotimainen sijaissynnytyslainsäädäntö turvaisi syntyviä perhesuhteita ja edistäisi lapsiperheellistymisen mahdollisuuksia. Se myös mahdollistaisi turvalliset ja eettisesti kestävät olosuhteet sijaissynnytysjärjestelyille.

Sijaissynnytyslainsäädäntö hallitusohjelmaan

Järjestöjen mukaan yhdenvertainen ja eettinen suomalainen sijaissynnytyslainsäädäntö tulee ottaa mukaan hallitusohjelmaan ja säätää mahdollisimman nopeasti.

– Yhä useammat henkilöt harkitsevat sijaissynnytysjärjestelyyn ryhtymistä. Heille lapsen saaminen muilla keinoin on mahdotonta. Pitkällä tähtäimellä tarvitaan myös yhteistä kansainvälistä sääntelyä kuten kansainvälisen adoption osalta on toimittu. Sitä ennen on kuitenkin luotava pelisäännöt sille, kuinka Suomessa asiaa säännellään, sanoo Jämsä.

Lausuntoja sijaissynnytyksestä

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Sateenkaariperheet ry ja Monimuotoiset perheet -verkosto on kirjannut yhteisen kannanoton sijaissynnytyksiin. Lue kannanotto: Suuntaviivat sijaissynnytyksen sääntelyn valmisteluun Suomessa.
Väestöliitto jäsenjärjestöineen on tehnyt laajan muistion sijaissynnytyssäätelyn keskeisistä huomioitavista seikoista. Lue muistio: Lausunto sijaissynnytyksistä.
Oikeusministeriön selvitys ei-kaupallisen sijaissynnytysten järjestelyn sallimisesta Suomessa.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Eija Koivuranta
Väestöliitto, toimitusjohtaja
eija.koivuranta@vaestoliitto.fi, 050 5741 775

Piia Savio
Lapsettomien yhdistys Simpukka, toiminnanjohtaja
piia.savio@simpukka.info, 040 4808 676

Juha Jämsä
Sateenkaariperheet ry, toiminnanjohtaja
juha.jamsa@sateenkaariperheet.fi, 044 9971 956 (vain whatsapp-puhelut 17.5. saakka)

Anna Moring
Monimuotoiset perheet -verkosto, johtava asiantuntija
anna.moring@monimuotoisetperheet.fi, 050 3750 832